Muistisairaan ihmisen kohtaaminen kotihoidossa hoitajien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia muistisairaan ihmisen kohtaamisesta kotihoidossa sekä selvittää hoitajien valmiuksia kohdata muistisairas kotihoidon asiakkaana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää hoitajien valmiuksia kohdata kotihoidon muistisairaita asiakkaita. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä haastattelemalla neljää (n=4) kotihoidon hoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan muistisairaan kohtaaminen kotihoidossa koostuu kunnioittamisesta, luottamuksen rakentamisesta, aidosta läsnäolosta ja intuitiivisesta toiminnasta sekä hoidon tavoitteellisuudesta. Kohtaamisen haasteiksi nousivat vuorovaikutusongelmat, asiakkaan käytösoireet, arjen sujuminen kotikäyntien ulkopuolella, organisatoriset tekijät ja hoitajan jaksaminen. Kohtaamisen keinoina haasteellisissa tilanteissa hoitajat käyttivät luovia menetelmiä, validaatiota, tiimityötä, turvallisuuden tunteen luomista, realiteettiterapiaa ja fyysistä pakottamista.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kotihoidon hoitajat kohtaavat muistisairaat asiakkaat ensisijaisesti ihmisinä huomioiden muistisairauden aiheuttamat erityispiirteet kohtaamiseen. Hoitajan kiire ja osaamattomuus johtavat helposti epätarkoituksenmukaisiin kohtaamiskeinoihin haasteellisissa tilanteissa. Kokonaisvaltaisen arvioinnin kehittäminen kotihoidossa saattaisi vähentää fyysisten pakotteiden käyttämistä ja hoitajien kokemaa eettistä kuormaa itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. Hoitajat uskoivat hyötyvänsä esimerkiksi lisäkoulutuksesta ja työnohjauksesta, vaikka kokivat valmiutensa kohdata muistisairas jo entuudestaan hyväksi.

The purpose of this study was to examine nurses’ experiences in encountering people with dementia in a home care. Further aim was to yield more information towards developing nurses’ skills in encountering clients with dementia.

This thesis was conducted using a qualitative method. The data was collected with semi-structured interviews, which were conducted with four (n=4) nurses in a home care unit. The data was analysed using qualitative content analysis.

The results showed that respecting the client, being genuinely present and building the client’s confidence as well as taking goal-directed and intuitive action were essential in encountering people with dementia. However, challenges such as communication problems, clients’ behavioural symptoms, organizational factors and nurses’ well-being at work also occurred during the encounters. According to results the respondents used creative methods, validation techniques, reality therapy and physical restriction when faced with challenging behaviour by a client suffering from a memory disorder.

The results indicate that people with dementia should be encountered like any other people. Nurses’ hastiness and ineptitude could lead to unsuccesful encounters. Home care nurses could use more education and professional guidance despite having good initial preparedness to encountering people who have dementia.