Vaikuttaako vertaisohjaus? : Maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatun vertaisohjauskokeilun arviointia

Abstract

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kantaväestön nuoria suurempi riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tampereen kaupungin alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen Alman ja Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:n Kölvi-toiminnan yhteistyössä toteuttama maahanmuuttajataustaisten nuorten vertaisohjauskokeilu liittyi laajempaan tarpeeseen tavoittaa nuorisotakuun piirissä olevia nuoria ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kokeilun tavoitteena oli innostaa maahanmuuttajataustaisia nuoria vertaisohjaajan oman kokemuksen ja esimerkin avulla aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi tavoitteena oli tarjota nuorille ajantasaista tietoa opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista ja auttaa heitä kädestä pitäen koulutus- ja työelämäpoluilla eteenpäin. Kokeilussa pyrittiin tarjoamaan nuorille vertaistuellista, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen ohjausta kohtaamalla nuoria kasvokkain ja antamalla aikaa sekä konkreettista apua.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa arviointitietoa vertaisohjauskokeilusta selvittämällä nuorten asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä vertaisohjauksesta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin vertaisohjauksen vaikutuksia inhimillisen vaikuttavuuden näkökulmasta sekä pyrittiin identifioimaan vertaisohjausmallin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui arviointitutkimuksen ja vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä vertaisohjauksen käsitteistölle. Tutkimus toteutettiin laadullisena arviointitutkimuksena, jossa oli piirteitä sekä vaikutusten että prosessien arvioinnista. Pääaineisto koostui nuorten ja työntekijöiden teemahaastattelumateriaalista, jonka lisäksi hyödynnettiin kokeilun aikana tuotettua dokumentaatiota. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Vertaisohjauksen vaikutukset kiteytyivät vertaisohjaajan tarjoamana sosiaalisena tukena, joka voi parhaimmillaan edistää nuorten toimijuutta ja sosiaalista vahvistumista. Lisäksi vertaisohjauksella oli vaikutuksia laajemmin organisaatioiden tasolla ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vertaisohjauksessa korostuivat hyvän asiakassuhteen piirteet, jotka perustuivat vertaisuuden ja vastavuoroisuuden kokemuksiin sekä luottamuksellisiin ja kunnioittaviin vuorovaikutuskäytäntöihin, hyvään ilmapiiriin ja kuulluksi tulemiseen. Kehittämiskohteina tunnistettiin resurssien rajallisuus ja esimerkiksi työparin puute verrattuna osin epärealistisiksi koettuihin odotuksiin, työnohjauksen puute, tyttöjen tavoittamisen ongelmat sekä vertaisohjaajan oppisopimuskoulutukseen liittyen opintojen ja työn yhdistämisen hankaluudet.

Compared with the native population, young people with immigrant background run a greater risk of being excluded from education and job market. The peer tutoring pilot was targeted at young people with immigration background in Pirkanmaa area and carried out by Setlementtinuorten Hämeen piiri ry Kölvi organisation in cooperation with Alma, the Tampere city developmental programme of regional immigration. The pilot targeted at offering young people up-to-date information and hands-on guidance on education and employment possibilities by providing peer support based, easy-access and low-threshold concrete guidance by meeting the young face-to-face in an unhurried atmosphere.

The purpose of this study was to provide evaluation information on the peer tutoring pilot by examining the experiences and opinions of the young customers and employees regarding peer tutoring. This study concentrated on studying the outcomes of peer tutoring from the personal effectiveness point of view as well as identifying the strengths and the development areas of the peer tutoring model. Methodologically the study was a qualitative evaluation study with aspects both from outcomes and process evaluation. The primary data were gathered by interviewing the young people and the employees in addition to which documentation produced during the pilot was utilized. The data were analysed by thematising.

The outcomes of peer tutoring were crystallized in the forms of social support offered by the peer tutor which can have a positive influence on young people´s agency and social strengthening. Additionally, peer tutoring had impacts on organisational and societal level. Features of a good client relationship based on peer relationship and reciprocity, confidential and respectful interaction, good atmosphere and being heard were central aspects in peer tutoring. Limited resources and the lack of a close colleague in comparison with the partially unrealistic expectations as well as problems in reaching girls and combining the peer tutor´s studies with the work demands were identified as areas for development.