Alikasvoksen vaikutus saantoon ja työaikaan energiapuuhakkuulla : Fixteri FX15a -kokopuupaalain

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin alikasvoksen vaikutusta Fixteri FX15a -kokopuupaalaimen hakkuun saantoon ja työaikaan nuoren metsän kasvatushakkuulla. Tutkimuksen taustalla oli pirkanmaalaisen metsäkoneyrityksen PJP Metsäexpertit Oy:n yrittäjän mielenkiinto Fixteri FX15a:n tuottavuuslukuihin. Tutkimusmenetelmänä oli aikatutkimus. Tutkimusmateriaali kerättiin hakkuukoneeseen kiinnitetyllä kameralla.

Tutkimuskohteena oli Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva nuoren metsän hoitokohde. Valtapuusto oli koivua ja harmaaleppää. Alikasvoksena oli runsaasti pienempää lehtipuustoa ja kuusentaimia. Valtapuuston keskiläpimitta oli 5,5 cm ja pituus 11 metriä. Lehtipuita, joiden rinnankorkeusläpimitta oli yli 3 cm, oli 8933 runkoa hehtaarilla. Metsänomistajan tavoite oli kuusien vapauttaminen lehtipuuston alta. Tutkimuskohteelle rajattiin kolme koealuetta. Yhden alueen koko oli 0,1 hehtaaria. Alueen leveys oli 20 metriä ja pituus 50 metriä. Kaksi koealueista raivattiin Mhy Pirkanmaan ammattimetsurin toimesta eri runkoläpimittoihin. Koealueen 1 raivatun alikasvoksen rinnankorkeus-läpimitan yläraja oli 3 cm (poistuma 11950 r/ha). Koealueen 2 vastaava raja oli 4 cm (poistuma 12467 r/ha). Kolmas koealue oli raivaamaton, ja se antoi vertailutulokset. Tulokset olivat verrattavissa keskenään kohteiden puuston ollessa tasalaatuisia.

Alikasvoksen poistuman vuoksi koealueen 1 saanto oli 5,33 m3/ha (13 %) vähemmän kuin vertailukoealueen. Koealueen 2 saanto oli 8,7 m3/ha (21 %) vähemmän. Koealueen 1 kokonaishakkuuaika oli 76 % vertailualueen hakkuuajasta. Koealueen 2 kokonaishakkuuaika oli 52 % vertailukoealueen hakkuuajasta.

Alikasvoksen poistuman vuoksi hakkuun tuotos kasvoi. Syy työn tehostumiseen oli taa-kan keräämisen nopeutuminen ja taakkojen lukumäärän väheneminen. Vertailualalla oli pienin keskimääräinen taakkakoko (57 % koealueen 2 taakkakoosta) ja taakkoja oli lukumäärällisesti eniten. Toinen syy oli korjuun helpottuminen. Hakkuukoneen kuljettajan oli helpompaa korjata yksittäisiä ja suurempia runkoja kuin useita pieniä alikasvospuita.

This thesis studies the effect of undergrowth on yield and working time at Fixteri FX15a – whole tree bundler energy wood harvest. Behind this study was the entrepre-neur of forestry contracting company PJP Metsäexpertit Oy who had interest and in studying the machines productivity. The study was carried out as time study. Data was gathered with a camera attached to the harvester.

The research subject was an young stand at Valkeakoski, Pirkanmaa. Forest cover con-sisted of birch and grey alder. Average diameter of stems was 5.5 cm and height 11 meters. The undergrowth consisted of dense deciduous young stand and spruce saplings. The goal of the forest owner was to release spruce saplings from under the deciduous trees. Three sample areas were outlined. The area of each compartment was 0.1 hectares. Two of the three areas were cleared of undergrowth to different breast height diameters by a professional lumberjack from Pirkanmaa forest management association. The third sample area was not cleared to give comparison results. The results were comparable as the forest cover was uniform.

Deleting the undergrowth gave 5,33m3 less yield from sample area 1. Deleting the undergrowth gave 8,7m3 less yield from sample area 2. Working time at sample area 1 was 24 % less than the time at comparison area. Working time at sample area 2 was 48 % less than the comparison area working time.

Harvests productivity grew because the deletion of the undergrowth. The reason for growth was quicker gathering of the load and lesser number of loads. Comparison sample area had the smallest average load. (57 % of the size of sample area 2) and there were most amount of loads. Another reason was easier harvesting. The harvester’s driver had easier time to gather single and bigger tree stems than many small undergrowth stems.