Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten uudenlaisen terveyden edistämisen mallin kehittäminen : aineiston analysointi
Kumpulainen, Sara; Nupponen, Heli (2015)
Kumpulainen, Sara
Nupponen, Heli
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601131282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601131282
Tiivistelmä
Diabetes on pitkäaikaissairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat autoimmuuniprosessissa tai elimistön insuliinituotanto ehtyy vuosien kuluessa (Diabetes: Käypä hoito- suositus, 2013). Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä ja sitä esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Tyypin 1 diabeteksen yleisyys liittyy todennäköisesti suomalaisten geneettisiin tekijöihin. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2015.) Lapsilla ja nuorilla diabeteksen yleisin muoto on tyypin 1 diabetes, jonka puhkeamiseen nykytutkimusten mukaan vaikuttaa periytyvä diabetesalttius sekä ympäristötekijöiden vaikutus (Ilanne-Parikka ym. 2015, 383).
Opinnäytetyö on osa PADAM- hanketta, joka pohjautuu Painokas- projektiin. Painokas- projektissa kehitettiin perheiden elämäntapaohjaukseen puheeksi ottamisen työkalupakki (Painokas- projekti 2006-2008). PADAM- hankkeen tarkoituksena on kehittää uudenlaisia terveyden edistämisen menetelmiä diabetesta ja astmaa sairastavien lasten ja nuorten potilasohjaukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää diabetesta sairastavien lasten ja nuorten voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen onnistumista käytettäessä PADAM- työkalupakkia osana vastaanottoa. Potilasohjauksen onnistumista arvioidaan Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalta kerättyjen äänitteiden sekä tutkimukseen valitun havaintomatriisin avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa PADAM- hankkeen työkalupakin hyödyllisyydestä lasten ja nuorten potilasohjauksessa.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmenetelmää mukaillen, mutta aineiston analyysissä ja tulosten esittämisessä on käytetty kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Opinnäytetyön aineisto koostuu Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen keräämästä 16 äänitteestä, jotka on äänitetty lasten ja nuorten diabetesvastaanottokäynneillä. Opinnäytetyön tulosten perusteella lasten ja nuorten voimavaraistumista tukeva potilasohjaus onnistui havaintomatriisiin perustuen vaihtelevasti. Tuloksiin vaikutti merkittävästi potilaan ikä ja kehitystaso sekä potilaan aktiivisuus keskustelussa. Tulosten avulla ilmeni, että PADAM- hankkeen työkalupakista on hyötyä lasten ja nuorten voimavaraistumista tukevassa potilasohjauksessa.
Voimavaraistumista tukevaa potilasohjausta tulisi hyödyntää diabeteksen ohjauksessa, sillä voimavaraistumista tukevalla lähestymistavalla on mahdollista aktivoida potilasta tehokkaammin vastuun ottamiseen omasta sairaudestaan sekä sen omahoidosta. PADAM-työkalupakki todettiin hyödylliseksi diabetesohjauksessa, mutta työkalupakki vaatii vielä jatkokehittelyä esimerkiksi ruokakolmion hyödynnettävyyden suhteen.
Opinnäytetyö on osa PADAM- hanketta, joka pohjautuu Painokas- projektiin. Painokas- projektissa kehitettiin perheiden elämäntapaohjaukseen puheeksi ottamisen työkalupakki (Painokas- projekti 2006-2008). PADAM- hankkeen tarkoituksena on kehittää uudenlaisia terveyden edistämisen menetelmiä diabetesta ja astmaa sairastavien lasten ja nuorten potilasohjaukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää diabetesta sairastavien lasten ja nuorten voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen onnistumista käytettäessä PADAM- työkalupakkia osana vastaanottoa. Potilasohjauksen onnistumista arvioidaan Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalta kerättyjen äänitteiden sekä tutkimukseen valitun havaintomatriisin avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa PADAM- hankkeen työkalupakin hyödyllisyydestä lasten ja nuorten potilasohjauksessa.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmenetelmää mukaillen, mutta aineiston analyysissä ja tulosten esittämisessä on käytetty kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Opinnäytetyön aineisto koostuu Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen keräämästä 16 äänitteestä, jotka on äänitetty lasten ja nuorten diabetesvastaanottokäynneillä. Opinnäytetyön tulosten perusteella lasten ja nuorten voimavaraistumista tukeva potilasohjaus onnistui havaintomatriisiin perustuen vaihtelevasti. Tuloksiin vaikutti merkittävästi potilaan ikä ja kehitystaso sekä potilaan aktiivisuus keskustelussa. Tulosten avulla ilmeni, että PADAM- hankkeen työkalupakista on hyötyä lasten ja nuorten voimavaraistumista tukevassa potilasohjauksessa.
Voimavaraistumista tukevaa potilasohjausta tulisi hyödyntää diabeteksen ohjauksessa, sillä voimavaraistumista tukevalla lähestymistavalla on mahdollista aktivoida potilasta tehokkaammin vastuun ottamiseen omasta sairaudestaan sekä sen omahoidosta. PADAM-työkalupakki todettiin hyödylliseksi diabetesohjauksessa, mutta työkalupakki vaatii vielä jatkokehittelyä esimerkiksi ruokakolmion hyödynnettävyyden suhteen.