Käyttäjälähtöisen unisex-vaatemalliston suunnittelu

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää nuorten aikuisten mieltymyksiä, asenteita ja käsityksiä unisex-vaatetuksesta,sekä selvittää miten sukupuolta viestitään vaatteella, mikä tekee vaatteesta maskuliinisen ja mikä feminiinisen. Työn lopputuloksena syntyi kolme erilaista käyttäjäprofiilia, jotka on rakennettu kuvaamaan unisex-vaatteisiin eri tavoin suhtautuvia henkilöitä. Profiilien pohjalta suunniteltiin kaupallinen unisex-vaatemallisto kaudelle kevät/kesä 2016. Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikuttivat työn tekijän tulevaisuuden liike-idea sukupuolineutraaleja vaatteita tarjoavasta yrityksestä, sekä oppilasvaihdossa Tanskassa suoritetut markkinoinnin opinnot.

Pääteoriana käytetään sukupuolen jakoa biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen sekä Judith Butlerin teoriaa siitä, että sukupuoli on jotain mitä tehdään ja rakennetaan itse. Työssä keskitytään etenkin sukupuolen rakentamiseen vaatteiden avulla. Pohjatietoa sukupuolinormeista ja vaatteen viesteistä kerätään esimerkiksi muodin psykologian tutkija Susan Kaiserin teoksiin, sekä muodintutkija Annemari Vänskän väitöskirjaan syventymällä. Käyttäjätietoa kerättiin yleisiä pukeutumismieltymyksiä ja unisexvaatetusta koskevan verkkokyselyn avulla. Kyselyä jaettiin sähköpostitse Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, sekä sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn vastaajista halukkaille lähetettiin myös haastattelu, jossa haastateltavat saivat vaikuttaa konkreettisemmin malliston syntyyn ja tunnelmaan.

Unisex-vaatteiden potentiaalisimman käyttäjäryhmän analyysin lisäksi opinnäytetyön pääjohtopäätöksenä on, että unisex-vaatteen voi jakaa joko designiltaan tai mitoitukseltaan sukupuolineutraaliksi, eikä näiden molempien ominaisuuksien tule aina löytyä vaatteesta, jotta sitä voisi kutsua unisex-vaatteeksi. Kaupallinen unisex-mallisto sisältää designiltaan sukupuolineutraaleja vaatteita, jotka voivat olla erikseen mies- ja naisvartalolle eri peruskaavoista tehtyjä. Unisex termissä itsessään huomattiin olevan hieman negatiivinen leima, eikä sen käyttöä vaatteen markkinoissa opinnäyteyön tuloksena kannata liikaa korostaa.

The aim of this thesis was to find out the biases, attitudes and ideas of young adults on unisex clothing and how the gender is communicated through clothing, what makes a garment masculine or feminine. As a result of this thesis three different user profiles were built to represent persons with their different takes on unisex clothing. A commercial unisex collection for spring/summer 2016 were designed based on these three profiles. A future business idea of a unisex clothing brand and marketing studies in student exchange in Denmark affected the choice of the topic for this thesis.

The theory of dividing the gender to biological and social gender as well as feminist theorist Judith Butler’s theory on gender that it’s something that you do and create yourself is used as the main theory on this thesis. In this thesis the focus is on building the gender through clothing. The knowledge of gender norms and clothing messages is collected from research reports and works e.g. from the fashion psychology researcher Susan Kaiser and fashion researcher Annemari Vänskä. User information was collected by an online survey about unisex clothing and taste in fashion. The survey was shared out in social media and also by email for students in Häme University of Applied Sciences. An online interview, in which the respondents could influence even more on the final collection was sent for the respondents who expressed their interest on participating after responding to the survey.

In addition to the analysis of the most potential group of users the main conclusion of this thesis is that a garment can be unisex both by its design and its sizing. The garment doesn’t have to have the both features to be called a unisex cloth. A commercial unisex collection includes pieces that are gender neutral by the design but are made separately for the male and the female body by using the different basic patterns. The term unisex was recognized to have a negative sound for the users and as the result of this thesis using that term expressively in marketing is not recommended.