Osaamiskartoitus ja toimenkuvausten laatiminen: Case Eurajoen kunta
Anttila, Anniina (2015)
Anttila, Anniina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092214802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092214802
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Eurajoen kunnan hallinto- ja taloustoimen työntekijöiden nykyosaamisen tasoa ja mahdollisia kehittämiskohteita. Tutkimuksessa tutkittiin myös työntekijöiden mielipiteitä organisaation tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Lisäksi jokaisen työtehtävästä luotiin tarkat toimenkuvaukset. Tutkimus oli luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa syvennyttiin osaamiseen, osaamisen hallintaan ja osaamisen johtamiseen. Lisäksi selvitettiin osaamisen ja osaamisen kartoittamisen hyötyjä sekä yksilöille että organisaatioille. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös osaamisen kehittämistä ja sitä, kuinka kehittämistoimenpiteitä tulisi suorittaa organisaatioissa.
Empiirisessä osuudessa kerättiin tutkimusaineistoa toimenkuvauslomakkeiden, itsearviointilomakkeiden ja haastattelujen avulla. Näin kyettiin luomaan jokaiselle työntekijälle tarkka toimenkuvaus, ja saatiin selville osaamisvajeita ja kehittämistarpeita.
Kehittävän tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että tutkittavalta henkilöstöltä löytyy innostusta kehittää omaa osaamistaan. Organisaation esimiehien tiedottamisessa havaittiin kuitenkin parantamisen varaa, sekä kehityskeskustelujen tarkoitus koettiin melko epäselväksi. Epätietoisuus ja tiedonkulun heikkous aiheuttavat turhautumista henkilöstön jäsenten keskuudessa. Myös palautteenanto koettiin melko heikoksi, joten organisaation tulisikin tulevaisuudessa panostaa tiedonantoihin, palautteenantoon ja selvittää kehityskeskustelujen tarkoitukset. Osa haastateltavista kaipaisi myös lisää haasteita ja muutoksia työtehtäviinsä.
Henkilöstön työtehtäväkohtainen osaaminen osoittautui todella hyväksi, mutta kaikilta löytyi myös muutamia kehityskohteita. Kehityskohteiksi useilla henkilöillä muodostui muun muassa tietokoneohjelmistojen käyttö, harvemmin eteen tulevien työtehtävien hoitaminen, hankintatehtävät, aikataulutus ja suunnitelmallisuus.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa syvennyttiin osaamiseen, osaamisen hallintaan ja osaamisen johtamiseen. Lisäksi selvitettiin osaamisen ja osaamisen kartoittamisen hyötyjä sekä yksilöille että organisaatioille. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös osaamisen kehittämistä ja sitä, kuinka kehittämistoimenpiteitä tulisi suorittaa organisaatioissa.
Empiirisessä osuudessa kerättiin tutkimusaineistoa toimenkuvauslomakkeiden, itsearviointilomakkeiden ja haastattelujen avulla. Näin kyettiin luomaan jokaiselle työntekijälle tarkka toimenkuvaus, ja saatiin selville osaamisvajeita ja kehittämistarpeita.
Kehittävän tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että tutkittavalta henkilöstöltä löytyy innostusta kehittää omaa osaamistaan. Organisaation esimiehien tiedottamisessa havaittiin kuitenkin parantamisen varaa, sekä kehityskeskustelujen tarkoitus koettiin melko epäselväksi. Epätietoisuus ja tiedonkulun heikkous aiheuttavat turhautumista henkilöstön jäsenten keskuudessa. Myös palautteenanto koettiin melko heikoksi, joten organisaation tulisikin tulevaisuudessa panostaa tiedonantoihin, palautteenantoon ja selvittää kehityskeskustelujen tarkoitukset. Osa haastateltavista kaipaisi myös lisää haasteita ja muutoksia työtehtäviinsä.
Henkilöstön työtehtäväkohtainen osaaminen osoittautui todella hyväksi, mutta kaikilta löytyi myös muutamia kehityskohteita. Kehityskohteiksi useilla henkilöillä muodostui muun muassa tietokoneohjelmistojen käyttö, harvemmin eteen tulevien työtehtävien hoitaminen, hankintatehtävät, aikataulutus ja suunnitelmallisuus.