Puhepiiri työmenetelmänä varhaispedagogiikan kehittämisessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laadullisen tutkimuksen keinoin selvittää, millaisena työmenetelmänä puhepiiri toimii varhaiskasvatuksessa. Näkökulmaksi valittiin varhaispedagogiikan kehittäminen ja siksi tutkimus toteutettiin päiväkodissa lastentarhanopettajista koostuvassa pedagogisessa tiimissä.

Tutkimuksen taustateoria rakentui restoratiivisuudesta, ratkaisukeskeisyydestä ja dialogisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin pedagogisen tiimin tapaamisissa äänitallenteina ja tutkijan reflektioina tutkimuspäiväkirjaan. Lisäksi osallistujilta kerättiin kyselyllä kokemuksia puhepiirin mahdollisista vaikutuksista pedagogisessa tiimissä. Näin syntynyt aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua.

Tutkimustulosten mukaan puhepiirin käytöllä havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia pedagogisen tiimin toimintaan. Merkittävin tulos oli pedagogisen keskustelun lisääntyminen. Puhepiirin koettiin lisäävän osallistujien aktiivisuutta ja tuovan tapaamiseen johdonmukaisuutta. Osallistujien toivomien keskusteluteemojen kirjaamisen esillä olevalle listalle todettiin auttavan etenemistä ja helpottavan tulevaan tapaamiseen valmistautumisessa. Yhteinen aika käytettiin tehokkaasti keskusteluun ja tiimissä keskusteltiin enemmän yhdessä. Ilmoitusluonteiset asiat vieneet enää niin suurta osaa tapaamisesta.

Työmenetelmän huomattiin edistävän myös tasaarvoista osallistumista keskusteluun. Puhepiirissä tuotiin omalla puheenvuorolla rohkeasti esiin mielipiteitä ja keskustelutoiveita. Ja vastaavasti kuuntelijan roolissa maltettiin keskittyä todella kuuntelemiseen ja hillittiin välikommentointia. Puhepiiri osoittautui hyväksi työmenetelmäksi.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to examine a circle as a method in early childhood education. The thesis was a qualitative research which focused on developing early childhood pedagogy and thus it was carried out with a pedagogic team of kindergarten teachers in a day care centre.

The theoretical background consists of restorative orientation, solutionfocused approach and dialogue. The research data consisted of audio recordings collected during pedagogic meetings and the author’s observations and reflections in the research diary. Furthermore, a questionnaire was used to inquire the attendees’ experiences of potential effects of a circle in the pedagogic team. The material was analysed using different themes.

The results showed that the circle had positive effects on pedagogic teamwork. The most significant result was that discussion on pedagogy increased. It was experienced that the circle increased the attendees’ activity and brought more consistency into the meetings. A visible list of discussion themes suggested by the attendees was found to facilitate the circle progress and preparation to the next team meeting. The common time was used effectively for more discussion as a team. General announcements no longer took the lion’s share of time in the meetings.

The working method was noticed to contribute to equal participation in discussion. In a circle, the floor was taken bravely to bring out opinions and hopes for discussion. Respectively, those in a listener’s role truly focused on listening and refrained from interruptive comments. The circle turned out to be a good working method.