”Hän haluaisi tehdä työtä, osallistua, kokea itsensä hyödylliseksi” : Työntekijöiden näkemyksiä kielitaidon merkityksestä somalialaisten naisten yhteiskunnallisessa osallisuudessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työntekijänäkökulmasta heikon suomen kielen taidon omaavien somalialaisten maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallista osallisuutta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä tekijät estävät sekä mitkä tekijät tukevat ja vahvistavat tutkittavan kohderyhmän yhteiskunnallista osallisuutta. Keskeistä tutkimuksessa oli tuoda näkyväksi kohderyhmän kanssa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Lisäksi käsiteltiin maahanmuuttajuutta Suomessa sekä somalialaisten maahanmuuttajien asemaa. Toteutukseltaan tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimukseen osallistui neljä Tampereella toimivaa organisaatiota, joiden henkilöstö työskentelee tutkittavan kohderyhmän kanssa. Organisaatiot edustivat sekä yksityistä että kolmatta sektoria. Tutkimus toteutettiin anonyymisti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää ja tarinoita vastaajilta kerättiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimustuloksista välittyi työntekijöiden näkemys siitä, että heikko suomen kielen taito vaikuttaa yhteiskunnalliseen osallisuuteen monella elämän osa-alueella. Työntekijöiden mielestä syrjäytyminen korostuu etenkin suomen kielen taidon puuttuessa tai ollessa heikko, sillä kielen osaamisen puute heijastuu negatiivisesti muun muassa sosiaalisten verkostojen luomiseen, itsenäiseen asiointiin sekä opiskelu- ja työelämäsuunnitelmiin. Työntekijät kuitenkin totesivat, että tutkittavan kohderyhmän yhteiskunnallinen osallisuus voi toteutua useilla elämän osa-alueilla. Muun muassa verkostoituminen erilaisissa yhteisöissä sekä kielikursseille ja järjestöjen toimintaan osallistuminen tukevat ja vahvistavat somalialaisten maahanmuuttajanaisten yhteiskunnallista osallisuutta. Lisäksi vastauksissa korostuivat ammattihenkilöstön antaman tuen, neuvonnan sekä palveluohjauksen tarpeellisuus kohderyhmän yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistajina.

Työntekijät nostivat esiin verkostoitumisen tärkeyden, mutta ilmi tuli kuitenkin kysymys verkostoitumispaikkojen puuttumisesta. Verkostoitumispaikkoja sekä matalan kynnyksen periaatteella toimivia kohtaamispaikkoja tulisi lisätä, jotta tutustuminen ja sosiaalisten suhteiden luominen yli kulttuuri- ja viranomaisrajojen olisi mahdollista. Olisi tärkeää, että kohtaamispaikoissa olisi saatavilla ammattitaitoiselta henkilökunnalta apua ja tukea neuvonnan sekä palveluohjauksen muodoissa.

The purpose of this thesis was to study the Somali migrant women’s, who have weak Finnish language skills, inclusion into society. The study was conducted from the employees’ viewpoint. The purpose was to find out which factors prevent and which factors support and verify the women’s inclusion into society.

The theory consists of migrant’s inclusion into the society and migrants in Finland. The thesis was qualitative in nature and the data were collected using the method of empathy based stories. Four different organizations participated in the study by giving eight anonymous answers. Organizations were from the private and from the third sector. The data were analyzed using inductive content analysis.

The results showed that weak Finnish language skills affect in many parts of the living in the inclusion into society. The employee’s agree that the marginalization comes in question when the language skills are weak or missing. The weak skills reflect negatively to, for example, creation of the social networks, self-transacting and the future plans of studying and working. Nevertheless, the employee’s agree that the women’s inclusion into society can actualize in many parts of living. For example, networks in different societies and participation in language courses and associations activities support and verify the Somali migrant women’s inclusion into society.

The employees mentioned the priority of the networks. The network places, where people can create social relations over cultural and authority borders, should be increased. In addition, it is very important that in the places there are professional employees helping the women by giving a support, guidance and counselling.