Essee-elokuva : Vaikeasti määriteltävä taiteen muoto

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä lukijalle essee-elokuvan tärkeimpiä piirteitä, kooten yhteen tietoa englanninkielisistä lähteistä ja tehden havaintoja tunnetuista essee-elokuvista. Termi on yleisesti käytössä maailmalla, mutta se määritellään monella tavalla. Suomenkielinen lähdeaineisto aiheesta on myös vähäistä.

Essee-sanan juuret ylettyvät 1500-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen, josta se on siirtynyt elokuvan yhteyteen 1940 – 1960-luvuilla. Termillä essee ei ole kirjallisuudessa tarkkaa määritelmää, joten essee-elokuvankin määrittely on ongelmallista ja jakaa voimakkaasti tutkijoiden mielipiteitä. Joitakin yhteisiä piirteitä tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään, joista tärkeimpinä useissa eri lähteissä mainitaan essee-elokuvan subjektiivisuus ja reflekviivisyys.

Essee-elokuvassa nämä kaksi piirrettä yhdistyvät tekijän henkilökohtaiseen ajatusprosessiin ja kommunikaatioon katsojan kanssa. Elokuva siis käytännössä toimii tekijän välineenä ilmaista ajatuksiaan suoraan katsojalle, eikä se pyri antamaan vastauksia vaan enemminkin herättämään kysymyksiä ja kiinnostusta aihetta kohtaan. Essee-elokuva ei näin ollen pyri myöskään välittämään täydellistä totuutta käsiteltävästä aiheesta, kuten perinteinen dokumentti tekee.

Essee-elokuvia pidetään yleisesti hyvin monimuotoisina ja rajoja rikkovina teoksina, jotka sijoittuvat jonnekin fiktion, dokumentin sekä kokeellisten elokuvien välimaastoon. Termin määrittely ei ole pelkästään hankalaa, vaan useat tutkijat ja elokuvantekijät myös paheksuvat sen yrittämistä. Kiinnostus essee-elokuvaa kohtaan juontaa sen vapaasta muodosta ja siksi termin yliteorisointi saattaisi tuhota kyseisen piirteen.

The purpose of this thesis was to represent main features of the term essay-film to the reader by collecting information from multiple researchers and giving examples from famous essay-films. The term is well known around the globe, but it is still quite unfamiliar to many Finnish film students and there is not many Finnish texts about the subject to be found.

The word essay was first used in France in the literature of the 1500s and in between the 1940s and 1960s it made its way to cinema as well. The term essay itself is not defined clearly so it makes it hard to determine the exact meaning of the word essay-film. Still, researchers have been able to find some shared features for essay-films. The two main features are subjectivity and reflexivity.

These two main features can be found in essay-film as the way an auteur expresses her personal thinking process and the way she and the movie communicate with the spectator. It is not supposed to give straight answers but to give rise to questions and interest towards the film's theme.

Essay-films are usually thought to be a quite diverse group of films, that are somehow heretic and breaking boundaries and they usually lie somewhere between fiction, documentary and experimental cinema. Defining the term essay-film is not only difficult, but trying to do so is also condemned by many. The interest towards these films is extensively based on their unformality, so overtheorizing the term could destroy the beauty of the essay-film.