Kohti asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista : työntekijöiden näkökulmia itsemääräämisoikeudesta kehitysvammaisten asumisyksiköissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja mielipiteitä työntekijöillä on kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta arjen toiminnoissa. Työn tarkoituksena oli myös tuoda esille työntekijöiden ehdotuksia siitä, miten kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumista voitaisiin parantaa. Tutkimukseen osallistui kolme Turun kaupungin vammaispalveluiden yksikköä, jotka tarjoavat asumispalveluita kehitysvammaisille henkilöille. Tutkimuksen aineisto hankittiin haastattelemalla yhteensä kuutta työntekijää ja saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostuu käsitteistä kehitysvammaisuus, kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut ja itsemääräämisoikeus.

Työntekijöiden mukaan itsemäärääminen on jokaisen ihmisen perusoikeus, jolla on suora myönteinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisen toteutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi nähtiin kehitysvamman aste ja toimintakyky.

Tutkimuksesta saaduista tuloksista kävi keskeisesti ilmi se, että asumisyksiköiden asukkaat saavat pääsääntöisesti itse määrätä omaan arkielämään liittyvistä asioista. Työntekijät pyrkivät kehittämään asiakaslähtöisiä toimintatapoja, jotta asukkaiden osallisuutta päätöksentekoon ja toimijuuteen voitaisiin vahvistaa heidän arjessaan. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen nähtiin merkittävänä tekijänä asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen edistämisessä.

Työntekijöiden mielestä asumisyksiköiden asukkaiden itsemääräämisoikeuden parantamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat: henkilökunnan asenne, koulutus ja resurssit, työyhteisön toimintatavat ja asukaspalaverit.

The aim of this thesis was to find out what kinds of experiences and opinions do the staff have of the self-determination, and its realization in the everyday activities of the mentally retarded. Furthermore the purpose was to present staff suggestions how the self-determination could be improved. Three Turku City units of the services of the mentally retarded, that give residential services to mentally retarded took part in the study. The material was acquired by interviewing all in all six members of the staff, and the material acquired was analysed by utilizing data-driven content analysis. The theoretical frame of reference comprises of the concepts mentally retarded, the residential services of the mentally retarded, and self-determination.

According to the employees, self-determination is a basic right of every individual, and it has a direct effect on his/her well-being. The grade of the mental retardation and the ability to cope with everyday situations were seen as the factors determining the realisation of self-determination of the mentally retarded.

The results from the study show, in essence, that the residents in residential units can principally self-determine the facts concerning their everyday life. The staff try to develop client based action models, in order to strengthen their partaking in decision making and operating in their everyday life. The professional skills of the staff was seen as an important factor in promoting the residents’ self-determination.

According to staff the factors in promoting the self-determination of the residents’ of the residential unit, were attitudes of the staff, education and resources, the operational model of the work community, and residential meetings.