Männyn taimien elpyminen hirvituhoa simuloivan käsittelyn jälkeen

Abstract

Hirvi on taloudellisesti merkittävin riistaeläin Suomessa ja näin myös monikäytön kautta osa metsätaloutta. Hirveä ei kuitenkaan voi tarkastella pelkästään riistaeläimenä, sillä se aiheuttaa paljon vahinkoa metsätaloudelle vaikuttaen mm. metsien kehitykseen ja puiden laatuun. Mänty (Pinus sylvestris L.) on hirven talviajan pääravintoa, ja sen vuoksi hirvi aiheuttaa merkittävää tuhoa mäntytaimikossa. Hirven on tällä hetkellä arvioitu aiheuttavan merkittävimmät taimikkotuhot Suomessa.

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää männyn taimen elpyminen hirven syönnöstä simuloivan katkaisun jälkeen ja vertailla eri tavoilla vioitettuja taimia käsittelemättömiin taimiin sekä selvittää latvan katkaisun vaikutusta rungon laatuun. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tutkimusaineistona oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Risto Heikkilän vuonna 2003 Vilppulaan ja Lapinjärvelle perustamat kenttäkokeet. Kokeesta käytetään nimitystä katkontakoe. Luke toimitti tutkimusta varten katkontakokeiden perustamistiedot. Katkontakokeet oli jaettu neljään eri ryhmään taimikon kehitysvaiheen mukaan. Vuonna 2014 Luken suorittamasta inventoinnista saatuja mitattuja ja arvioituja tuloksia vertailtiin käsittelytavoittain.

Tutkimuksen mukaan hirvituhoa simuloivalla käsittelyllä ei ole merkitystä taimien kuolleisuuteen seurantajakson aikana. Tutkimuksessa tehdyllä käsittelyllä oli puun jatkokehityksen kannalta suurempi merkitys puun laatuun kuin pituuskehitykseen. Eri kehitysvaiheissa oleviin taimikoihin tehtyjen katkontakokeiden mukaan vahingon aste määräytyy katkaisu kohdasta sekä taimen kehitysvaiheesta. Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Vaurio oli sitä vakavampi, mitä myöhemmässä kehitysvaiheessa se taimeen tehtiin.

Elk is economically the most important game animal in Finland. However, the elk cannot be viewed only as a game animal because it will cause a lot of damage to forestry by effecting the development of forests and tree quality. The pine (Pinus sylvestris L.) is the main diet of elk during the winter time, and therefore this causes significant destruction in seeded pine stands.

The objective of this study was to research seeded pine stand recovery after simulating elk damage and to compare damaged seedlings that had been cut to uncut seedlings, and to find out what the effect of cutting the tops of the seedlings had on the quality of the trunk. The study was conducted in collaboration with the Natural Resources Institute of Finland. The research material was based on the Finnish Forest Research Institute researcher Risto Heikkilä’s field trial set-ups in Vilppula and Lapinjärvi in 2003. This test is called the cutting test. The Natural Resources Institute of Finland submitted the cutting test details for analysis. The cutting tests were divided into four different groups based on the tree´s stage of development. In 2014, The Natural Resources Institute of Finland carried out measured and estimated inventory of the sites that had undergone different cutting methods and the results were compared.

According to the study the cutting method is not relevant to seedling mortality during the follow-up period; however, the cut had an effect on the trees’ development and was of higher importance to the quality of the trees than to their rate of growth. According to the cutting tests carried out at the different stages of development of the seedling stand, the degree of damage is determined by the cutting point and the seedlings state of development. Treetop damage on the cutting tests caused, almost always, damage to the trunk and the lowering of its quality. The damage was more serious to the plants when it was carried out at a later stage of development.