Automaattilypsytilat - navetan toiminnallisuus ja lypsyrobotin tiedon hallinta

Abstract

Tässä työssä perehdyttiin automaattilypsytilojen työkäytäntöihin sekä kartoitettiin yrittäjien tapoja ja tarpeita käyttää automaattilypsyn tuottamaa tietoa. Materiaali saatiin Automaattilypsy - navetan toiminnallisuus -hankkeesta, sekä hankkeessa tehdystä kyselytutkimuksesta. Kysely toteutettiin sähköisesti, Webropol-kyselyn avulla lokakuussa 2014. Kyselyyn vastasi 50 tilaa.

Työn tavoitteena oli selvittää Eteläpohjalaisten automaattilypsytilojen toimintaa ja työkäytäntöjä sekä sitä, kuinka hyvin yrittäjät hyödyntävät lypsyrobotilta saatavaa tietoa. Toinen tavoite oli hankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tarkempi tarkastelu sekä hankkeen ja kyselytutkimuksen tuottaman tiedon yhteen kokoaminen. Lisäksi tarkastelimme navetan toiminnallisuutta ja tiettyjen ratkaisujen vaikutusta esimerkiksi lehmä liikenteeseen.

Käsittelimme opinnäytetyössämme sekä hanketiloja (12 kpl) että kyselyyn vastanneiden tilojen tietoja (50 kpl). Kyselytutkimuksen vastauksia käsiteltiin Excel-taulukkolaskennalla ja IBM SPSS Statistics -ohjelmalla.

Robotin keräämien tunnuslukujen avulla voidaan seurata toiminnan onnistumista. Tiedon analysointi helpottaa töiden suunnittelua, ongelmien ratkaisuja ja tilan kehittämistä. Lypsyrobotin tiedot ovat päivittäisdataa ja vertailuraporttien saaminen vaatii työtä. Jos halutaan pidempien aikojen yhteenvetoja, pitää robotin tietoja muokata ja tallentaa erikseen.

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat huollon nopeuteen ja puhelinavun saatavuuteen. Kehittämiskohteita huollolle olivat muun muassa huoltomiesten vähäinen määrä, motivaation puute, liiallinen kiire ja huollon kallis hinta. Rasittavimmiksi töiksi mainittiin parsien puhtaanapito, kuivitus ja navetan yleinen siivous. Automaattilypsyn onnistumisen kannalta tärkeimmiksi tekijöiksi tuottajat nostivat oman osaamisensa, eläinten rakenteen ja luonteen sekä halun tarttua mahdollisiin ongelmiin välittömästi.

This thesis includes a study of work practices on the farm and the information produced by an automatic milking system and the entrepreneurs’ need to use the information. The material was obtained from a project called “Automatic milking, the functionality of the cow house” and from a questionnaire survey that was completed in the project. The survey was carried out electrically using webropol in October 2014; 50 farmers responded.In addition to the survey information more detailed data was collected through measuring, observing and interviews carried out on 12 farms. The answers to the questionnaire survey were processed on an Excel spread-sheet and with the IBM SPSS Statistics programme.

The objective of the work was to find out the operation and work practices on the automatic milking farms in Southern Ostrobothnia and how well the entrepreneurs utilize the information which is obtained from the milking robot. The second objec-tive was a detailed examination of the questionnaire survey and gathering together the information produced by the project and by the questionnaire survey.

The indicators collected by the robot can be used to follow the success of the milking operation. The analysis of the information can be utilized in work planning, solving problems and developing dairy farms.

According to the questionnaire survey, 75 % of the respondents needed additional support in using the milking robot data system and in the utilization of the information. The milking robot information is daily data. If one wants to get summaries or comparative information over a longer period, this data must be edited and recorded separately.

Concerning the maintenance and repair of the robot, the respondents were satisfied with the speed of the servicing and with the availability of the telephone help. However, the areas that need development were, among others, the small number of service men, the lack of motivation, the excessive hurry and high price of the maintenance.