Verotarkastuksissa havaitut virheet ja niiden ennaltaehkäiseminen

Abstract

Verohallinto suorittaa verotarkastuksia yrityksiin ja määrää tarvittaessa niin sanottuja veronkorotuksia, mikäli veroraportoinnista löytyy puutteita tai virheitä. Kirjanpitovelvollisen kannalta helpoin tapa ehkäistä tällaista riskiä olisi pyrkiä välttämään niitä kirjanpitoon, tilinpäätökseen ja veroraportointiin liittyviä virheitä, joita tarkastuksissa havaitaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa näitä virheitä sekä sitä, kuinka ne olisi vältettävissä.

Kirjanpito, tilinpäätös ja veroraportointi perustuvat lakeihin, joista tärkeimpiä ovat kirjanpitolaki ja -asetus sekä kunkin verolain omat lakinsa. Verotarkastusfunktiota säätelevät laki ja asetus verotusmenettelystä. Tärkeä osa on myös oikeuskäytännöllä, jota luovat muun muassa hallinto-oikeudet sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta.

Ulkoisen laskentatoimen ja varsinkin kirjanpidon avulla tuotettua informaatiota raportoidaan eri muodoissa Verohallinnolle. Yhteisöjen tulee antaa tuloveroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden lopusta. Arvonlisäverotuksen ja ennakonpidätysten osalta verovelvollisen tulee antaa kausiveroilmoitus kultakin verokaudelta.

Verohallinnon suorittama verotarkastus on viranomaistoimi. Verotarkastusten avulla pyritään turvaamaan verotulojen kertyminen sekä pitämään yllä verojärjestelmän uskottavuutta. Verotarkastus voidaan suorittaa kaikille Suomessa toimiville suomalaisille sekä ulkomaisille luonnollisille ja juridisille henkilöille.

Opinnäytetyön empiirisessä osassa porauduttiin verotarkastuksissa havaittuihin kirjanpitovelvollisen tekemiin virheisiin. Tutkimus alkoi Verohallinnon Jarkko Orjalan haastattelulla, jonka tarkoituksena oli luoda raamit tutkimuksessa käsiteltäville verotarkastuksissa havaituille virheille. Orjalan tiedonantoja täydennettiin muiden kokeneiden verotusasiantuntijoiden haastatteluilla, joiden tavoitteena oli pureutua yksityiskohtaisemmin jokaisen virhetyypin osalta esimerkkivirheisiin. Lopuksi haastattelujen pohjalta saadut tiedot virheistä analysoitiin vertaamalla niitä oikeuskirjallisuuteen.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kirjanpitohenkilöstön osaamisen ylläpito on virheiden ennaltaehkäisyn kulmakivi. Muita virheitä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä olisivat kirjanpitotoiminnon ajankäytön ja resursoinnin hyvä suunnitteleminen sekä laaduntarkkailu. Kannattaa kuitenkin huomata, että verotarkastushavainnot ovat Verohallinnon subjektiivisia havaintoja, jotka eivät aina ole objektiivisesti katsottuna virheitä. Verotarkastuksen kohde voi valittaa niin verotarkastushavainnoista kuin itse verotarkastuksen suorittamisprosessista hallinto-oikeuksiin.