Ylipainoisten nuorten kokemuksia yläasteajasta : Kouluterveydenhoitajalta saatu ja toivottu tuki
Lahtinen, Tuulia; Ollila, Pauliina (2016)
Lahtinen, Tuulia
Ollila, Pauliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602132212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602132212
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää muiden ymmärrystä ylipainoisten nuorten kokemuksista yläasteella sekä tuottaa tietoa siitä, millaista tukea ylipainoinen nuori toivoo kouluterveydenhoitajalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia ylipainoisella nuorella oli yläasteella. Opinnäytetyössä käytettiin sanaa yläaste peruskoulun 7.-9. luokista, koska tiedonantajat käyttivät tätä sanaa kertoessaan kokemuksistaan. Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin viidellä teemahaastattelulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tuloksista ilmeni, että ylipainoisten yläasteikäisten mieliala ja minäkuva olivat hyvin vaihtelevia. Mielialaa kuvailtiin hyväksi, mutta myös alakuloa esiintyi. Nuorten minäkuva oli jakautunut positiiviseen ja negatiiviseen. Kaverit koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Kiusaaminen vaikutti itsetuntoon ja mielialaan. Perheeltä kaivattiin tukea, mutta aina sitä ei saatu. Kouluterveydenhoitajan antamaa tukea kuvailtiin tiedolliseksi ja vuorovaikutukselliseksi. Negatiiviseksi koettiin terveydenhoitajalähtöinen fyysiseen terveyteen keskittyvä tuki. Terveydenhoitajalta toivottiin kokonaisvaltaista kohtaamista, konkreettisia neuvoja painonhallintaan sekä kannustamista. Tulosten mukaan kaikki eivät toivoneet terveydenhoitajalta tukea.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorilla on hyvin yksilöllisiä toiveita ja kokemuksia, joten terveydenhoitajan on selvitettävä, mitä kukin nuori toivoo ja tarvitsee. Jotta terveydenhoitaja voi toimia yhteistyössä nuoren kanssa, on luotava toimiva luottamussuhde nuoreen. Jatkotutkimusaiheiksi nostettiin tyttöjen ja poikien yläasteajan kokemuksien vertailu ja kouluterveydenhoitajien näkökulma ylipainoisen nuoren kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa.
Tuloksista ilmeni, että ylipainoisten yläasteikäisten mieliala ja minäkuva olivat hyvin vaihtelevia. Mielialaa kuvailtiin hyväksi, mutta myös alakuloa esiintyi. Nuorten minäkuva oli jakautunut positiiviseen ja negatiiviseen. Kaverit koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Kiusaaminen vaikutti itsetuntoon ja mielialaan. Perheeltä kaivattiin tukea, mutta aina sitä ei saatu. Kouluterveydenhoitajan antamaa tukea kuvailtiin tiedolliseksi ja vuorovaikutukselliseksi. Negatiiviseksi koettiin terveydenhoitajalähtöinen fyysiseen terveyteen keskittyvä tuki. Terveydenhoitajalta toivottiin kokonaisvaltaista kohtaamista, konkreettisia neuvoja painonhallintaan sekä kannustamista. Tulosten mukaan kaikki eivät toivoneet terveydenhoitajalta tukea.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorilla on hyvin yksilöllisiä toiveita ja kokemuksia, joten terveydenhoitajan on selvitettävä, mitä kukin nuori toivoo ja tarvitsee. Jotta terveydenhoitaja voi toimia yhteistyössä nuoren kanssa, on luotava toimiva luottamussuhde nuoreen. Jatkotutkimusaiheiksi nostettiin tyttöjen ja poikien yläasteajan kokemuksien vertailu ja kouluterveydenhoitajien näkökulma ylipainoisen nuoren kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa.