SEDIMENTIN INKUBAATIOMENETELMIEN VERTAILU

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli verrata eri inkubaatiomenetelmiä sedimenttinäytteillä. Näytteet tulivat Vapo Oy:n turvetuotantoalueelta Torniosta, Ristivuoman turvetuotantoalueelta.

Sedimenttinäytteet olivat Ristivuomalla tulkitun mustaliuskejakson molemmilta puolilta. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, näkyykö tämä tulkittu mustaliuskejakso joissakin näytteissä korkeampana happamuutena kuin muissa. Inkubaatiossa muuttujina olivat inkubaatioastia, sekoitus, näytteen määrä sekä näytteen kosteus.

Työn kokeellinen osuus suoritettiin syksyn 2015 aikana Centria- ammattikorkeakoulun kemian laboratoriossa. Tulkittu mustaliuskejakso näkyi osassa näytteistä korkeampana happamuutena. Lisäksi sedimenttinäytteitä inkuboidessa on merkitystä, kuinka sen toteuttaa. Mitä paksumpi on näytelaatta, sen tasaisempia ja luotettavampia tuloksia saadaan. Tämän lisäksi näytettä on helpompi käsitellä, kun se on hieman totuttua kosteampaa.

The aim of this thesis was to compare the different incubation methods with sediment samples. Samples came from Tornio, Vapo Oy´s peat production area.

Sediment samples were from the both sides of the black shale period interpreted at Ristivuoma. This thesis work investigated whether this interpretation of black shale shows in some samples as a higher acidity than in other samples. Variables in the incubation were the vessel of incubation, mixing, the amount of sample and the moisture of the sample.

The experimental part of this thesis was performed in the laboratory in Centria University of Applied Sciences in autumn 2015. The interpreted period of black shale showed in parts of the samples as higher acidity. In addition, when incubating the sediment samples it is important how it is implemented. The thicker the slab of a sample, the more constant and more reliable results are obtained. In addition, the sample is easier to handle in the process when it is slightly wetter than usual.