Määrämittaharsinnan vaikutukset eri-ikäiskuusikon kasvuun ja uudistumiseen
Lappalainen, Sanna (2016)
Lappalainen, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602162293
Tiivistelmä
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus tuli lailliseksi vuoden 2014 alusta, mutta poimintahakkuita ei ole suoritettu niin paljon kuin metsänomistajilla oli kiinnostusta hakkuutapaan. Tasaikäinen metsänrakenne ei suosi poimintahakkuita, mutta osaltaan poimintahakkuiden vähäiseen määrään vaikuttaa myös se, että hakkuutapaa pidetään vaikeana, eikä sitä uskalleta käyttää ennen kuin saadaan lisää tietoa ja kokemusta aiheesta. Harsintaa ja erityisesti määrämittaharsintaa on pidetty Suomeen sopimattomana hakkuutapana, jopa metsän hävityksenä. Määrämittaharsinnassa poistettavien puiden valinta tapahtuu systemaattisesti läpimitan mukaan, eikä metsänhoidollisiin näkökohtiin kiinnitetä huomiota.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) ja sen seuraajan Luonnonvara keskuksen (Luke) kanssa liittyen tutkimushankkeeseen Eri-ikäisrakenteisten ja monijaksoisten metsien kasvattaminen (3558). Aineisto on kerätty vuosina 2013–2014 kuudelta koealalta, jotka on perustettu 1980-luvulla. Koealat on määrämittaharsittu vuosina 1984–1988, jonka jälkeen koealat ovat olleet koskemattomina. Kokeellisesti on tutkittu mittaustietojen perusteella koealojen puuston määrää, rakennetta, kasvua, uudistumista ja terveydentilaa.
Määrämittaharsitut metsät olivat eri-ikäisrakenteisia kuusikoita, jotka rakenteeltaan muistuttivat poimintahakkuin käsiteltyjä eri-ikäismetsiä. Kokojakaumaltaan metsikkö muistutti käänteistä J-käyrää ja puiden ikä korreloi positiivisesti läpimitan kanssa. Harsintahakkuta edeltäneet lähtötilanteet vaihtelivat ja niistä muodostui puustorakenteeltaan erilaisia metsiköitä. Puusto toipui määrämittaharsinnasta jopa yllättävän hyvin, joskin metsikkö- ja puukohtaiset erot olivat suuria.. Metsiköt olivat puuntuotokseltaan lähimain verrattavissa poimintahakkuin käsiteltyihin metsiin, mutta uudistuminen oli selvästi huonompaa. Keskituotos oli 4,8m3/ha/v keskimäärin 28 vuoden tarkastelujaksolla. Pohjapinta-ala kasvoi 0,5 m2/v. Läpimitan kasvu oli suurimmillaan noin 10 vuoden päästä hakkuusta. Kasvureaktio oli selkeä kaikissa läpimittaluokissa, mikä osoittaa puut toipumiskykyisiksi. Keskimäärin kaikkia taimia oli 10049 kpl/ha, joista vakiintuneita kasvatettavien puulajien taimia oli 724 kpl/ha.
Tutkimuksen tulokset antoivat lisätietoa eri-ikäismetsän kasvatukseen. Koska määrämittaharsittu metsä muistuttaa poimintahakkuuta, jossa on poistettu vain isoja puita huolehtimatta metsänhoidosta, tutkimusta voidaan käyttää ääriesimerkkinä voimakkaasta, jopa epäonnistuneesta, poimintahakkuusta.
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) ja sen seuraajan Luonnonvara keskuksen (Luke) kanssa liittyen tutkimushankkeeseen Eri-ikäisrakenteisten ja monijaksoisten metsien kasvattaminen (3558). Aineisto on kerätty vuosina 2013–2014 kuudelta koealalta, jotka on perustettu 1980-luvulla. Koealat on määrämittaharsittu vuosina 1984–1988, jonka jälkeen koealat ovat olleet koskemattomina. Kokeellisesti on tutkittu mittaustietojen perusteella koealojen puuston määrää, rakennetta, kasvua, uudistumista ja terveydentilaa.
Määrämittaharsitut metsät olivat eri-ikäisrakenteisia kuusikoita, jotka rakenteeltaan muistuttivat poimintahakkuin käsiteltyjä eri-ikäismetsiä. Kokojakaumaltaan metsikkö muistutti käänteistä J-käyrää ja puiden ikä korreloi positiivisesti läpimitan kanssa. Harsintahakkuta edeltäneet lähtötilanteet vaihtelivat ja niistä muodostui puustorakenteeltaan erilaisia metsiköitä. Puusto toipui määrämittaharsinnasta jopa yllättävän hyvin, joskin metsikkö- ja puukohtaiset erot olivat suuria.. Metsiköt olivat puuntuotokseltaan lähimain verrattavissa poimintahakkuin käsiteltyihin metsiin, mutta uudistuminen oli selvästi huonompaa. Keskituotos oli 4,8m3/ha/v keskimäärin 28 vuoden tarkastelujaksolla. Pohjapinta-ala kasvoi 0,5 m2/v. Läpimitan kasvu oli suurimmillaan noin 10 vuoden päästä hakkuusta. Kasvureaktio oli selkeä kaikissa läpimittaluokissa, mikä osoittaa puut toipumiskykyisiksi. Keskimäärin kaikkia taimia oli 10049 kpl/ha, joista vakiintuneita kasvatettavien puulajien taimia oli 724 kpl/ha.
Tutkimuksen tulokset antoivat lisätietoa eri-ikäismetsän kasvatukseen. Koska määrämittaharsittu metsä muistuttaa poimintahakkuuta, jossa on poistettu vain isoja puita huolehtimatta metsänhoidosta, tutkimusta voidaan käyttää ääriesimerkkinä voimakkaasta, jopa epäonnistuneesta, poimintahakkuusta.