Arviointi GAS-menetelmän edellytyksistä työllisyyspalveluissa
Piirainen, Keijo (2015)
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-235-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-235-6
Tiivistelmä
Palveluissa tapahtuva yksilöllinen tavoitteenasettelu ei ole uusi asia. Tavoitelähtöinen työskentely ja sen tarve nostetaan esille ajoittain. Samalla tuodaan yleensä esille tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin tärkeys.
Goal Attainment Scaling (GAS) on yksilölliseen tavoitteenasetteluun ja vaikutusten arviointiin kehitetty tapauskohtaisen arvioinnin väline. Kansaneläkelaitos on ottanut välineen käyttöönsä järjestämissään kuntoutuspalveluissa. Tässä julkaisussa arvioitiin työ- ja elinkeinohallinnon edellytyksiä välineen käyttöön erityisesti vaikeasti työllistyvien kanssa tehtävässä asiakastyössä vertaamalla lähtökohtatilannetta Kansaneläkelaitokseen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti työvoimahallinnon järjestämiin palveluihin. Tarkoitusta varten haastateltiin 21 asiantuntijaa. Arviointi toteutettiin Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen rahoittamassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämispalvelujen toteuttamassa Kannattava työllistäminen -hankkeessa.
Yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia rajaavat monet tekijät. Ensinnäkin tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi vaativat riittävän koulutuksen. Toiseksi käytännön asiakastyössä GAStyyppisen välineen käyttö edellyttää, että asiantuntijoilla on riittävästi aikaa käytettävissä asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat vaikeasti työllistyviä ja heidän tilanteensa edellyttää usein kokonaisvaltaista selvittelyä. Kolmanneksi yksilöllinen tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi edellyttävät, että asi4 akas voi saada paneutuvaa ohjausta ja tukea sen palvelun sisällä, jonne hänet ohjataan. Neljänneksi on huomioitava, että tavoitteenasettelua ja vaikutusten arviointia tukeva infrastruktuuri on kunnossa. Esimerkiksi kirjaamiskäytännöt ja rekistereiden ylläpito on rakennettava tuomaan esille myös muita kuin työllistymistavoitteita. Viidenneksi yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin olennainen edellytys on se, että toiminnalla on ylätason hallinnon legitimiteetti.
Käytännössä yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuudet asettuvat aktiivisen työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinnalle. TE-hallinnon pyrkimys keskittyä työllistymiseen liittyviin ydinkysymyksiin siirtää yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia esimerkiksi kuntien ja kuntouttavan työtoiminnan suuntaan.
Goal Attainment Scaling (GAS) on yksilölliseen tavoitteenasetteluun ja vaikutusten arviointiin kehitetty tapauskohtaisen arvioinnin väline. Kansaneläkelaitos on ottanut välineen käyttöönsä järjestämissään kuntoutuspalveluissa. Tässä julkaisussa arvioitiin työ- ja elinkeinohallinnon edellytyksiä välineen käyttöön erityisesti vaikeasti työllistyvien kanssa tehtävässä asiakastyössä vertaamalla lähtökohtatilannetta Kansaneläkelaitokseen. Huomiota kiinnitettiin erityisesti työvoimahallinnon järjestämiin palveluihin. Tarkoitusta varten haastateltiin 21 asiantuntijaa. Arviointi toteutettiin Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen rahoittamassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämispalvelujen toteuttamassa Kannattava työllistäminen -hankkeessa.
Yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia rajaavat monet tekijät. Ensinnäkin tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi vaativat riittävän koulutuksen. Toiseksi käytännön asiakastyössä GAStyyppisen välineen käyttö edellyttää, että asiantuntijoilla on riittävästi aikaa käytettävissä asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat vaikeasti työllistyviä ja heidän tilanteensa edellyttää usein kokonaisvaltaista selvittelyä. Kolmanneksi yksilöllinen tavoitteenasettelu ja vaikutusten arviointi edellyttävät, että asi4 akas voi saada paneutuvaa ohjausta ja tukea sen palvelun sisällä, jonne hänet ohjataan. Neljänneksi on huomioitava, että tavoitteenasettelua ja vaikutusten arviointia tukeva infrastruktuuri on kunnossa. Esimerkiksi kirjaamiskäytännöt ja rekistereiden ylläpito on rakennettava tuomaan esille myös muita kuin työllistymistavoitteita. Viidenneksi yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin olennainen edellytys on se, että toiminnalla on ylätason hallinnon legitimiteetti.
Käytännössä yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuudet asettuvat aktiivisen työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan rajapinnalle. TE-hallinnon pyrkimys keskittyä työllistymiseen liittyviin ydinkysymyksiin siirtää yksilöllisen tavoitteenasettelun ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuuksia esimerkiksi kuntien ja kuntouttavan työtoiminnan suuntaan.