Ammatillinen kasvu työelämälähtöisessä oppimisympäristössä
Wargh, Hanna; Pihlström, Therese (2016)
Wargh, Hanna
Pihlström, Therese
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601241596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601241596
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kehittämishanketta, jonka teemana oli pienten lasten vanhempien tukeminen vertaistuen avulla. Lisäksi tässä työssä selvitettiin projektiin osallistuneiden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden ammatillista kasvua työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Laurea-ammattikorkeakoulussa työelämälähtöinen oppiminen pohjautuu Learning by Developing toimintamalliin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisiä työelämälähtöisiä kehittämishankkeita sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimista edistäen, koska yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.
Opinnäytetyön toteutuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla kevään 2015 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän opiskelijaa jotka olivat olleet osallisena ”pienten lasten vanhempien vertaistukiryhmien” toteutuksessa. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä, deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön aineiston sisällönanalyysin runko rakentui teoreettisen viitekehyksen mukaan työelämäosaamisen kriteereistä: reflektio-osaaminen, eettinen osaaminen, viestintä-osaaminen, innovaatio-osaaminen ja johtamis-osaaminen. Lisäksi analyysiin runkoon vaikutti LbD toimintamallia korostavat ominaispiirteet: autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuuteen perustuvaa ja uutta luovaa toiminta.
Ammatillista kasvua kun tarkasteltiin Laurean työelämäosaamisen kiritereiden mukaisesti, tuloksista ilmeni, että eettisen osaamisen opiskelijat tunnistivat hyvin. Aineisto oli eettisen osaamisen kohdalla strukturoidumpaa. Reflektio-osaaminen näkyi monipuolisuutena tuloksissa ja siitä saatiin laaja aineisto. Kokemus oppimisympäristöstä opiskelijoiden kesken oli vaihteleva. Projekti loi hyvin autenttiset työympäristöt opiskelijoille omine hyötyineen ja haasteineen. Kumppanuudessa korostui yhden merkityksellisen kumppanin rooli. Myös ohjauksen laatu ja tuen saanti korostui opinnäytetyön tuloksissa. Vaikeaksi opiskelijoille osoittautui tunnistaa luovuus ja innovatiivinen osaaminen.
Opiskelijoiden oli vaikea tunnistaa osaa työelämän kriteereistä omassa projektissaan ja am-matillisen kasvun edistäjinä, osittain varmasti siksi että käsitteet olivat vieraita. Jatkossa näitä käsitteitä voisi käyttää esimerkiksi arvioinneissa, että käsitteet tulisivat tutuksi ja opiskelijat näkisivät oppimisen eri osa-alueet laaja-alaisemmin. Samalla opiskelijat saisivat hyödynnettyä paremmin LbD oppimisympäristön mahdollisuudet. Koska LbD oppimisympäristönä on haastava, tulisi opiskelijoiden ymmärtää LbD projektin tarkoitus jotta he tunnistaisivat kehittämispohjaisen oppimisen ammatillisen kasvun edistäjänä. Jatkossa voisi selvittää, millä perusteella opiskelijat hakeutuvat tiettyyn työelämälähtöiseen projektiin, millainen on motivaatio oppimiseen ja minkälaisia ennakko-odotuksia heillä on projektista.
Opinnäytetyön toteutuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla kevään 2015 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän opiskelijaa jotka olivat olleet osallisena ”pienten lasten vanhempien vertaistukiryhmien” toteutuksessa. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä, deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön aineiston sisällönanalyysin runko rakentui teoreettisen viitekehyksen mukaan työelämäosaamisen kriteereistä: reflektio-osaaminen, eettinen osaaminen, viestintä-osaaminen, innovaatio-osaaminen ja johtamis-osaaminen. Lisäksi analyysiin runkoon vaikutti LbD toimintamallia korostavat ominaispiirteet: autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuuteen perustuvaa ja uutta luovaa toiminta.
Ammatillista kasvua kun tarkasteltiin Laurean työelämäosaamisen kiritereiden mukaisesti, tuloksista ilmeni, että eettisen osaamisen opiskelijat tunnistivat hyvin. Aineisto oli eettisen osaamisen kohdalla strukturoidumpaa. Reflektio-osaaminen näkyi monipuolisuutena tuloksissa ja siitä saatiin laaja aineisto. Kokemus oppimisympäristöstä opiskelijoiden kesken oli vaihteleva. Projekti loi hyvin autenttiset työympäristöt opiskelijoille omine hyötyineen ja haasteineen. Kumppanuudessa korostui yhden merkityksellisen kumppanin rooli. Myös ohjauksen laatu ja tuen saanti korostui opinnäytetyön tuloksissa. Vaikeaksi opiskelijoille osoittautui tunnistaa luovuus ja innovatiivinen osaaminen.
Opiskelijoiden oli vaikea tunnistaa osaa työelämän kriteereistä omassa projektissaan ja am-matillisen kasvun edistäjinä, osittain varmasti siksi että käsitteet olivat vieraita. Jatkossa näitä käsitteitä voisi käyttää esimerkiksi arvioinneissa, että käsitteet tulisivat tutuksi ja opiskelijat näkisivät oppimisen eri osa-alueet laaja-alaisemmin. Samalla opiskelijat saisivat hyödynnettyä paremmin LbD oppimisympäristön mahdollisuudet. Koska LbD oppimisympäristönä on haastava, tulisi opiskelijoiden ymmärtää LbD projektin tarkoitus jotta he tunnistaisivat kehittämispohjaisen oppimisen ammatillisen kasvun edistäjänä. Jatkossa voisi selvittää, millä perusteella opiskelijat hakeutuvat tiettyyn työelämälähtöiseen projektiin, millainen on motivaatio oppimiseen ja minkälaisia ennakko-odotuksia heillä on projektista.