Kuntoutusohjaajien ja luokanopettajien kokemuksia yhteistyöstä huonokuuloisten lasten opetuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erikoissairaanhoidon lasten kuntoutusohjaajien ja yleisopetuksen luokanopettajien välistä yhteistyötä huonokuuloisten lasten koulunkäynnin tukemisessa. Tavoitteena oli tuoda esiin tutkimukseen osallistuneiden näkemyksiä yhteistyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella työskenteleviltä huonokuuloisten lasten opettajilta sekä kuntoutusohjaajilta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 13 opettajaa ja kolme kuntoutusohjaajaa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksessa ilmeni, että oppilaan toimivan arjen, osallistumisen, kasvun ja kehityksen tukemiseksi opettajat tarvitsevat tietoa ja konkreettisia ohjeita kouluarkeen. Tietoa tarvitaan aina huonokuuloisen oppilaan aloittaessa opinnot uudessa luokassa. Oppilaan omassa toimintaympäristössä tapahtuvan yhteistyön tarve korostuu etenkin ongelmatilanteissa, jolloin tavoitteisiin päästään parhaiten keskustelevan yhteistyön avulla. Opettajalla olisi hyvä olla esimerkiksi erityisopettajan tuki käytössään.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi ehdotus toimintamallista, joka etenee vaiheittain vanhempien, kuulonkuntoutustyöryhmän ja opettajan välittämästä tiedosta oppilaan tarvitsemiin tukitoimiin. Tarvittaessa kuntoutusohjaaja tekee yksilöllisiä koulukäyntejä huonokuuloisen oppilaan arkiympäristöön.

The purpose of the thesis was to explore collaboration between children’s rehabilitation counsellors in specialised health care and primary school teachers’ in mainstream education in supporting the school work of children with hearing impairments. The objective was to highlight the perceptions of the participants of the study on the strengths and development needs in the above collaboration.

The research data was collected from teachers and rehabilitation counsellors of children with hearing impairments operating within a single joint municipal authority for specialised health care. A qualitative survey was used as the research method. The participants in the study included 13 teachers and 3 rehabilitation counsellors. The data was analysed by using theory-based content analysis.

The study indicated that teachers need information and concrete instructions in order to support the pupils in their daily needs, participation, growth and development. This information will be necessary each time when a hearing impairment pupil starts in a new class. The need for collaboration in the pupil’s own operating environment is especially highlighted when problems are encountered. In these cases, the best way to meet the objectives is by means of dialogic collaboration. It would be good if the teacher could use a special education teacher's support when needed.

The thesis proposes an operating model that involves a phased path starting with the information from the parents, the hearing rehabilitation group and the teacher and resulting in support measures that are relevant for the pupil. When necessary, a rehabilitation counsellor may make one-to-one visits in the pupil’s every-day school environment.