Ikääntyneiden ravitsemus terveyskeskussairaalassa
Lahtinen, Anna-Maija (2016)
Lahtinen, Anna-Maija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603072922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603072922
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden ravitsemussuositusten toteutuminen Rauman terveyskeskussairaalan osastoilla T1 ja T2 toteutuneen ruokailun ja Steniuksen tuotantokeittiön ruokalistan mukaan. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden potilaiden tyytyväisyys ruokailun toteutukseen terveyskeskussairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ruokailun ja ravitsemuksen kehittämisessä terveyskeskussairaalan osastoilla.
Tutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2015 kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kohteena olivat Rauman terveyskeskussairaalan osastojen T1 ja T2 ikääntyneet potilaat. Tutkimukseen sisältyi ruokailun seuranta, jossa hoitajat havainnoivat potilaiden (N=28) toteutunutta ruokailua ja asiakastyytyväisyyskysely, johon potilaat (N=37) vastasivat itse. Steniuksen tuotantokeittiöltä saatiin tiedot tutkimusviikoilla tarjottujen ruokien ravintosisällöistä. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.
Tulosten mukaan tuotantokeittiön ruoka vastasi ravintosisällöltään suurelta osin ravitsemussuosituksia, jos potilaat söivät tarjotut ateriat kokonaan. Rasvan ja hiilihydraattien osuus ruokalistan mukaisesta ruoasta vastasi suosituksia, mutta proteiinin osuus jäi hieman alle ikääntyneiden saantisuosituksen. Toteutuneen ruokailun mukaan potilaat saivat ravinnostaan proteiinia riittävästi, mutta hiilihydraatteja ja rasvaa liian vähän. Suolaa ruokalistan mukaisesta ruoasta sai suositeltua enemmän, mutta toteutunut ruokailu osoitti, että potilaiden keskimääräinen suolan saanti oli hyvin lä-hellä suositeltua suolan saannin ylärajaa. Toteutuneen ruokailun mukaan kuitua saatiin suositeltua vähemmän.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan suurin osa potilaista oli tyytyväisiä ruokailun toteutukseen terveyskeskussairaalassa. Tyytyväisimpiä potilaat olivat jakelusta vastaavan henkilökunnan palvelualttiuteen ja tyytymättömimpiä päivän ruokalistasta tiedottamiseen. Suurin osa potilaista kertoi syövänsä tarjotuista ruoka-annoksista yli puolet tai koko annoksen. Suuri annoskoko ja ruokahalun puute nimettiin yleisimmiksi syiksi siihen, miksi osa annoksista jäi syömättä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, mitä vaikutuksia keväällä 2016 käyttöön otettavalla tehostetulla ravitsemuksella on potilaiden toteutuneeseen ravinnonsaantiin. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten ikääntyneiden ravinnonsaanti toteutuu kotihoidossa, koska siitä on vähän tutkittua tietoa.
Tutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2015 kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kohteena olivat Rauman terveyskeskussairaalan osastojen T1 ja T2 ikääntyneet potilaat. Tutkimukseen sisältyi ruokailun seuranta, jossa hoitajat havainnoivat potilaiden (N=28) toteutunutta ruokailua ja asiakastyytyväisyyskysely, johon potilaat (N=37) vastasivat itse. Steniuksen tuotantokeittiöltä saatiin tiedot tutkimusviikoilla tarjottujen ruokien ravintosisällöistä. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.
Tulosten mukaan tuotantokeittiön ruoka vastasi ravintosisällöltään suurelta osin ravitsemussuosituksia, jos potilaat söivät tarjotut ateriat kokonaan. Rasvan ja hiilihydraattien osuus ruokalistan mukaisesta ruoasta vastasi suosituksia, mutta proteiinin osuus jäi hieman alle ikääntyneiden saantisuosituksen. Toteutuneen ruokailun mukaan potilaat saivat ravinnostaan proteiinia riittävästi, mutta hiilihydraatteja ja rasvaa liian vähän. Suolaa ruokalistan mukaisesta ruoasta sai suositeltua enemmän, mutta toteutunut ruokailu osoitti, että potilaiden keskimääräinen suolan saanti oli hyvin lä-hellä suositeltua suolan saannin ylärajaa. Toteutuneen ruokailun mukaan kuitua saatiin suositeltua vähemmän.
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan suurin osa potilaista oli tyytyväisiä ruokailun toteutukseen terveyskeskussairaalassa. Tyytyväisimpiä potilaat olivat jakelusta vastaavan henkilökunnan palvelualttiuteen ja tyytymättömimpiä päivän ruokalistasta tiedottamiseen. Suurin osa potilaista kertoi syövänsä tarjotuista ruoka-annoksista yli puolet tai koko annoksen. Suuri annoskoko ja ruokahalun puute nimettiin yleisimmiksi syiksi siihen, miksi osa annoksista jäi syömättä.
Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, mitä vaikutuksia keväällä 2016 käyttöön otettavalla tehostetulla ravitsemuksella on potilaiden toteutuneeseen ravinnonsaantiin. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten ikääntyneiden ravinnonsaanti toteutuu kotihoidossa, koska siitä on vähän tutkittua tietoa.