A: Opinnäytekonserttina oopperagaala B: Kapellimestari henkilöstöjohtajana : oopperaorkesterin instrumenttikohtaiset alakulttuurit
Merisaari, Hannes (2015)
Merisaari, Hannes
Turun ammattikorkeakoulu
2015
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603093023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603093023
Tiivistelmä
Opinnäytteeni on kaksiosainen. Taiteellisena osana järjestin työryhmäni kanssa koko illan oopperagaalan Sigyn-salissa 28.2.2015. Käsillä olevan kirjallisen osion tarkoitus on valottaa kapellimestarin työtä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Luon katsauksen orkesterinjohtamisen historiaan ja siihen, millä tavoin osa tästä historiasta näkyy edelleen kapellimestarin työssä. Pohjustan kapellimestariksi kasvamisen taustoja ja esitän joitain kokemukseeni perustuvia näkemyksiä soittajiston motivoinnista ja sitouttamisesta esittelemällä joitain instrumenttikohtaisia haasteita, joiden kanssa soittajat ovat tekemisissä päivittäin.
Kapellimestari on usein eri oletusten ja odotusten kohde ja moninaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten kapellimestari voi menestyä. Osa odotuksista perustuu työn ja ammattikuvan historiaan. Vaikka kulttuuri onkin ensimmäisten kapellimestareiden ajoista muuttunut, on kapellimestarin tärkeää olla tietoinen historiasta ja sen valossa suhteuttaa itsensä muihin avainhenkilöihin orkesterissa. Soittajiston keskuudessa vallitseva hierarkia ohjaa keinoja johtaa muusikoista koostuvaa sosiaalista yhteisöä. Yhteisön johtaminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii kapellimestarilta psykologista tarkkanäköisyyttä ja myös ymmärrystä ihmisen perustarpeista. Merkityksellisyyden tunne tai sen puute vaikuttaa soittajiston motivaatioon ja sitoutumiseen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yleensä yksin instrumenttinsa haasteiden sekä muiden juuri kyseisen instrumentin harrastajien kanssa runsaasti vietetty aika luo yhteenkuuluvuutta, mutta myös eriytymistä muiden instrumenttien soittajista. Tämä synnyttää alakulttuureja, jotka kohtaavat toisensa laajassa mitassa vasta sinfoniaorkesterin penkissä. Kapellimestarin on oltava tietoinen näiden kulttuurien ominaispiirteistä, kuten mitkä tekniset haasteet kullekkin ryhmälle ovat yhteisiä, miten kukin ryhmä puhuu tai suhtautuu artikulaatioon tai voimakkuuksiin. Jotta soittajat kokisivat merkityksellisyyden tunnetta, on kapellimestarin huomioitava paljon myös ulkomusiikillisia tekijöitä.
Kapellimestari on usein eri oletusten ja odotusten kohde ja moninaiset tekijät vaikuttavat siihen, miten kapellimestari voi menestyä. Osa odotuksista perustuu työn ja ammattikuvan historiaan. Vaikka kulttuuri onkin ensimmäisten kapellimestareiden ajoista muuttunut, on kapellimestarin tärkeää olla tietoinen historiasta ja sen valossa suhteuttaa itsensä muihin avainhenkilöihin orkesterissa. Soittajiston keskuudessa vallitseva hierarkia ohjaa keinoja johtaa muusikoista koostuvaa sosiaalista yhteisöä. Yhteisön johtaminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii kapellimestarilta psykologista tarkkanäköisyyttä ja myös ymmärrystä ihmisen perustarpeista. Merkityksellisyyden tunne tai sen puute vaikuttaa soittajiston motivaatioon ja sitoutumiseen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yleensä yksin instrumenttinsa haasteiden sekä muiden juuri kyseisen instrumentin harrastajien kanssa runsaasti vietetty aika luo yhteenkuuluvuutta, mutta myös eriytymistä muiden instrumenttien soittajista. Tämä synnyttää alakulttuureja, jotka kohtaavat toisensa laajassa mitassa vasta sinfoniaorkesterin penkissä. Kapellimestarin on oltava tietoinen näiden kulttuurien ominaispiirteistä, kuten mitkä tekniset haasteet kullekkin ryhmälle ovat yhteisiä, miten kukin ryhmä puhuu tai suhtautuu artikulaatioon tai voimakkuuksiin. Jotta soittajat kokisivat merkityksellisyyden tunnetta, on kapellimestarin huomioitava paljon myös ulkomusiikillisia tekijöitä.