Matka Myanmarista Seinäjoelle : Pakolaisten siirtyminen kotouttamispalveluista peruspalveluihin

Abstract

Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, miten myanmarilaispakolaiset ovat kokeneet peruspalveluihin siirtymisen kotouttamispalveluiden päätyttyä. Aiheen tutkiminen tuli ajankohtaiseksi, koska Seinäjoen kaupungin pakolaistyö oli päättymässä syksyyn 2016 mennessä, jolloin viimeiset kotouttamispalveluissa olleet asiakkaat siirtyisivät peruspalveluihin. Joulukuussa 2015 Seinäjoen kaupungin hallitus teki kuitenkin päätöksen pakolaistyön jatkamisesta. Toteutimme tutkimuksen yhteistyössä Seinäjoen sosiaalitoimen kanssa. Opinnäytetyömme teoreettisessa viitekehyksessä käsittelemme maahanmuuttajien kokemuksia kotouttamis- ja peruspalveluista, maahanmuuttoa määrittelevää lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia, maahanmuuton prosessia, Suomen kotouttamispalveluita ja palvelujärjestelmää. Hyödynsimme tutkimuksessamme laadullisia tutkimusmenetelmiä ja toteutimme sen teemahaastattelun avulla. Haastattelimme yhteensä kahdeksaa kiintiöpakolaisena Seinäjoelle muuttanutta myanmarilaista. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miten siirtyminen kotouttamispalveluista peruspalveluihin on koettu myanmarilaisten parissa? Miten peruspalveluita tulisi kehittää maahanmuuttajien näkökulmasta? Kotouttamispalveluista siirtyminen peruspalveluihin on sujunut hyvin. Tätä on edesauttanut se, että kotouttamispalveluissa on luotu vankka pohja palvelujärjestelmän tuntemiselle ja palveluissa asioimiselle. Kotouttamispalveluiden jälkeen tulkkauspalveluita on ollut mahdollista saada vain erityistilanteissa, mutta muuten pakolaisten tulee selviytyä Seinäjoen kansainvälisyyskeskukselta saadun neuvonnan ja lähipiirin avun turvin. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että asiakkaat ovat todella tyytyväisiä Suomen peruspalveluiden tasoon. Tähän voi vaikuttaa se, että elinolot ovat hyvin erilaiset Suomessa verrattuna Myanmariin ja Thaimaan pakolaisleiriin. Mahdollisesti tästä johtuen haastateltavat olivat todella kiitollisia nykyisistä palveluista, eivätkä osanneet esittää kritiikkiä ja kehittämisideoita. Johtopäätöksissä kerromme omia ajatuksiamme siitä, miten peruspalveluita voisi kehittää edelleen palvelemaan paremmin maahanmuuttaja-asiakkaita.

The aim of our thesis was to find out how refugees from Myanmar have experienced the transition to regular health and social services after immigration procedures. This topic is currently relevant as work with refugees is going to an end by September 2016 in the city of Seinäjoki, after the remaining refugees have been integrated. In December 2015, the Board of Seinäjoki City decided to continue immigration procedures. This thesis was conducted as a collaboration with Seinäjoki social services. The theoretic part of our thesis focuses on immigrants’ experiences of immigration and social services, legislative, political as well as procedural aspects of immigration, including immigration services in Finland. This thesis is a qualitative research and executed by thematic interviews. Eight Myanmar refugees situated in Seinäjoki were interviewed. We asked the following: How have they experienced the immigration process and what aspects of social services they would like to be updated? The transition from immigration services to social services has gone well. This is partly because, during integration procedures, the refugees have been properly informed about the services available and how to transact with the system. After immigration, translation services have been made available only in special conditions and the only advice, besides the help of friends and family, comes from the immigration services of Seinäjoki. Based on our research, we have been able to establish that the refugees have been exceptionally content with the quality of social services in Finland. High standard of living in Finland compared to refugee camps of Myanmar and Thailand has likely influenced their opinion. Refugees have greatly appreciated the services provided and have not been able to express critical opinions about future development of the services. In conclusion, we will discuss our own thoughts for improving the services to better serve the immigrants, our clients.