Suomenhevosten T-jalostussuunnan kantakirja-aines vuosina 1994-2014

Abstract

Toimeksiantajana työlle oli Suomen Hippos. Työhevosten jalostusohjesään-tö muuttui vuoden 2015 lopulla, joten työn toimeksiannon ajatuksena oli saada työstä jonkinlaisia uusia näkökulmia jalostusohjeäännön kannalta, sekä saada tietää millaista ainesta työhevoskantakirjaan on kirjattu kah-denkymmenen vuoden aikana.

Työn tavoitteena oli tutkia vuosina 1994-2014 kantakirjattuja suomentyö-hevosia. Minkälaista materiaalia T-suunnalle on kantakirjattu, mistä suvuis-ta nämä kantakirjatut hevoset ovat sekä miten näitä hevosia on käytetty ja-lostukseen. Tavoitteena oli myös tarkastella vuosikohtaisia eroja niin he-vosten rakennearvostelumittojen kuin menestyksen ja suorituksienkin suh-teen.

Aineisto sisälsi 20 vuoden sisällä kantakirjatut hevoset, niiden sukutiedot, jälkeläiset, rungon mitat, rakenne- sekä käyttöpisteet ja palkintoluokat. Suomen T-jalostussuunnan hevosten kanssa työskenteleville sekä harrasta-ville ihmisille lähetettiin haastattelu, jonka kautta saatiin näkemystä siitä, mitä T-suuntaan perehtyneillä ihmisillä oli T-suunnan jalostukseen kom-mentoitavaa.

Tulokset kertoivat, että suomenhevosten työsuunnan kantakirjausmäärät ovat laskemaan päin. Työsuuntaisia hevosia risteytetään suhteellisen paljon muihin linjoihin, mikä saattaa olla hyvä asia, mutta työsuuntaa saatetaan käyttää myös kantakirjaussuuntana, johon hevonen kirjataan, ellei sillä ole edellytyksiä päästä muihin kantakirjoihin. Työhevossuunnan kanta on ko-vaa vauhtia pienenemään päin, mikä luultavasti johtaa siihen että työhevo-sia jalostetaan eteenpäin muiden linjojen avulla, jolloin työhevosen suunta alkaa olemaan enemmän juoksijasuuntainen. Työsuuntaisten suomenhevos-ten rakennetta on jalostettu paljon kevyemmäksi kuin se oli joskus, mikä johtaa rakenneongelmiin sekä siihen, ettei suomenhevonen pärjää enää oi-keissa fyysisissä töissä.

The commissioner for my work was the Finnish Trotting and Breeding Association (Suomen HIPPOS). The breeding guide for draught horses will change by the end of 2015, and so for the commissioner the aim of this study was to discover new perspectives in regards to the breeding guide, as well as getting to know what kind of material has been recorded into the draught horse breed registry over the past twenty years. The aim of this study was to explore the Finnish draught type hor-ses registered between 1994 and 2014 and to further view the breeding material entered in to the registry, from the families of these horses to how they have been used for breeding. In addition to this differences between years were compared with regard to parameters used in structure evaluation as well as performance.

The data obtained through the breed registry contained a list of registered horses in the past 20 years, their family information, offspring, measurements of frame, points given to both structure and performance and lastly award categories. A series of interviews were conducted targeting people working professionally or through a hobby with the draught horse breeding line (the T-breeding line) of Finnish horses. Through these interviews valuable information was obtained about the views of these people regarding the T-breeding line.The results showed that the amount of T- breeding line Finnish horses registered into the breed registry is decreasing. The T-line horses are crossed in relatively large numbers with other Finnish horse types or breeding lines which may be a positive thing however the T-line is often used as the registered breeding line if the horse is not accepted in any other breed registry. The population of the T-breeding line is shrinking which will probably lead to the T-line being bred with other breeding lines and this way the draught horses will increasingly start to resemble the trotting lines. The T-line horses have been bred to be much slender than what they previously were, which can lead to structure problems and ultimately to preferring other, heavier draught breeds for strength demanding work.