Viivästynyt puheenkehitys vai kielellinen erityisvaikeus?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten voidaan tunnistaa lapsen viivästynyt puheenkehitys ja kielellinen erityisvaikeus. Lisäksi halusin selvittää miten kielihäiriöistä lasta ja hänen perhettään voidaan tukea.

Tavoitteena oli saada tietoa miten kielihäiriöitä voidaan tunnistaa paremmin sekä antaa tietoa varhaisen tunnistamisen merkityksestä.

Tutkimusmenetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa saadaan tiivistetysti tutkittua tietoa ja tuloksia. Opinnäytetyön aineisto koostuu kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista/ artikkeleista joita haettiin PubMed, Cinahl (Ebsco) ja Medic-tietohaulla. Lisäksi käytettiin artikkeleiden alkuperäisteoksia sekä Käypä hoito suositusta. Hakujen perusteella valikoitui kuusi tutkimusta tai artikkelia.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat että neuvolaikäisellä lapsella ei voida varmuudella tunnistaa milloin on kyse hyvänlaatuisesta puheen viivästymisestä ja milloin kielellisestä erityisvaikeudesta. Tärkeintä on tunnistaa kaikki lapset joilla on viivästynyt puheenkehitys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata tukitoimia.

Neuvolassa tulee kuunnella vanhempien arviota lapsen kielellisestä kehityksestä entistä tarkemmin. Neuvolassa ei tunnisteta kaikkia kielihäiriöisiä lapsia. Parhaiten kielellistä kehitystä ennustaa 18kk:n ikäisenä käyttösanaston laajuus. Tämän ikäisellä lapsella vanhempien arvio käyttösanaston suuruudesta on luotettava. Neuvolan tulee ohjata lapsi puheterapeutin arvioon heti jos kielellisessä kehityksessä epäillään viivettä ja antaa lapselle ja hänen lähiympäristölleen ohjeita miten tukea kielellistä kehitystä arkiympäristössä.

The purpose of this study was to examine how to identify children’s late speech development and specific language impairment. In addition, the purpose was to find out how children with language disorders and their families could be supported. The aim was to obtain information about how language disorders could be better identified and to provide information on the importance of early detection.

The research method used here was a literature review. A literature review provides summarized research data and results. The material was composed of domestic and foreign studies/articles that were searched in the PubMed, Cinahl (Ebsco) and Medic databases. In addition, the original works used in the articles were also used as well as the current treatment guidelines. Based on the searches, six studies or articles were selected for the study.

The results of the study showed that children under school-age cannot be identified certainly as to whether they have benign speech development delays or specific language impairments. The most important thing would be to identify all children who have delayed speech development as early as possible and start support measures.

The child health clinics should listen to the parents’ estimates of their child's linguistic development more accurately. Currently, child health clinics are unable to identify all children who have problems with their linguistic development. The best predictor of children’s linguistic development is the evaluation of their vocabulary at the age of 18 months. The parents’ estimates of their child’s vocabulary are also reliable at this age. If suspicions of speech development delays arise, the child health care services should immediately direct the child to a speech therapist and give instructions of how to support language development in everyday life.