Viivästynyt puheenkehitys vai kielellinen erityisvaikeus?
Lehtinen, Taina (2016)
Lehtinen, Taina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten voidaan tunnistaa lapsen viivästynyt puheenkehitys ja kielellinen erityisvaikeus. Lisäksi halusin selvittää miten kielihäiriöistä lasta ja hänen perhettään voidaan tukea.
Tavoitteena oli saada tietoa miten kielihäiriöitä voidaan tunnistaa paremmin sekä antaa tietoa varhaisen tunnistamisen merkityksestä.
Tutkimusmenetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa saadaan tiivistetysti tutkittua tietoa ja tuloksia. Opinnäytetyön aineisto koostuu kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista/ artikkeleista joita haettiin PubMed, Cinahl (Ebsco) ja Medic-tietohaulla. Lisäksi käytettiin artikkeleiden alkuperäisteoksia sekä Käypä hoito suositusta. Hakujen perusteella valikoitui kuusi tutkimusta tai artikkelia.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat että neuvolaikäisellä lapsella ei voida varmuudella tunnistaa milloin on kyse hyvänlaatuisesta puheen viivästymisestä ja milloin kielellisestä erityisvaikeudesta. Tärkeintä on tunnistaa kaikki lapset joilla on viivästynyt puheenkehitys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata tukitoimia.
Neuvolassa tulee kuunnella vanhempien arviota lapsen kielellisestä kehityksestä entistä tarkemmin. Neuvolassa ei tunnisteta kaikkia kielihäiriöisiä lapsia. Parhaiten kielellistä kehitystä ennustaa 18kk:n ikäisenä käyttösanaston laajuus. Tämän ikäisellä lapsella vanhempien arvio käyttösanaston suuruudesta on luotettava. Neuvolan tulee ohjata lapsi puheterapeutin arvioon heti jos kielellisessä kehityksessä epäillään viivettä ja antaa lapselle ja hänen lähiympäristölleen ohjeita miten tukea kielellistä kehitystä arkiympäristössä.
Tavoitteena oli saada tietoa miten kielihäiriöitä voidaan tunnistaa paremmin sekä antaa tietoa varhaisen tunnistamisen merkityksestä.
Tutkimusmenetelmänä käytin kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa saadaan tiivistetysti tutkittua tietoa ja tuloksia. Opinnäytetyön aineisto koostuu kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista/ artikkeleista joita haettiin PubMed, Cinahl (Ebsco) ja Medic-tietohaulla. Lisäksi käytettiin artikkeleiden alkuperäisteoksia sekä Käypä hoito suositusta. Hakujen perusteella valikoitui kuusi tutkimusta tai artikkelia.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat että neuvolaikäisellä lapsella ei voida varmuudella tunnistaa milloin on kyse hyvänlaatuisesta puheen viivästymisestä ja milloin kielellisestä erityisvaikeudesta. Tärkeintä on tunnistaa kaikki lapset joilla on viivästynyt puheenkehitys mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata tukitoimia.
Neuvolassa tulee kuunnella vanhempien arviota lapsen kielellisestä kehityksestä entistä tarkemmin. Neuvolassa ei tunnisteta kaikkia kielihäiriöisiä lapsia. Parhaiten kielellistä kehitystä ennustaa 18kk:n ikäisenä käyttösanaston laajuus. Tämän ikäisellä lapsella vanhempien arvio käyttösanaston suuruudesta on luotettava. Neuvolan tulee ohjata lapsi puheterapeutin arvioon heti jos kielellisessä kehityksessä epäillään viivettä ja antaa lapselle ja hänen lähiympäristölleen ohjeita miten tukea kielellistä kehitystä arkiympäristössä.