Kuva ja hätä : Minkälaista todellisuutta Helsingin Sanomien ulkomaanuutisten valokuvat rakentavat kriiseistä vuonna 2015
Lehtonen, Aura (2016)
Lehtonen, Aura
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223441
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee kriisistä otetun uutiskuvan roolia ja merkitystä tiedonvälityksessä. Opinnäytetyön tavoitteena on vastata kysymykseen, miten ulkomaan kriisejä kuvataan Helsingin Sanomissa vuonna 2015 ja millaista todellisuutta uutiskuvat rakentavat?
Tutkimusaihe valikoitui syksyllä 2014 ebola-kuvien myötä. Näin tuolloin lukemattomat määrät ebola-kuvia ja jäin miettimään kuvien merkitystä ja vaikuttavuutta.
Työn tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien printtilehtien uutiskuvat, jotka on otettu ulkomaan kriiseistä vuonna 2015. Työhön valikoitui satunnaisotannalla jokaisen kuukauden 15. päivän lehden kriisikuvat. Kyseisinä päivinä lehdissä julkaistiin yhteensä 69 uutiskuvaa eri kriiseistä.
Näiden 69 uutiskuvan tutkimus toteutettiin sisällön erittelyn ja representaation analyysin avulla. Tutkin uutiskuvien lähdetiedot ja jaottelin kuvat aihealueiden sekä kuvien kohteiden perusteella eri kategorioihin.
Tutkittavien kuvien ulkomaanuutiset olivat pikemminkin ulkopolitiikan ja oman maanosan uutisia kuin ”aidosti globaaleja”. Kuvia Euroopasta oli 58 prosenttia kaikista kuvista. Yhteensä Euraasiasta kuvia oli 87 prosenttia. Uutiskriteereistä läheisyys näyttää olevan ulkomaan uutisoinnissa vahva.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että ulkomaan kriisikuva on pääsääntöisesti henkilökuva ja kuvassa näkyy toimintaa. Kuvien kohteena on useammin mies kuin nainen. Miehille annetaan kuvissa enemmän valtaa ja roolia. Naisen rooli kuvien perusteella on kapea.
Aineistosta näki selkeästi, että silloin, kun uutistoimisto mieltää tapahtuman tärkeäksi, merkittäväksi ja poikkeukselliseksi, uutiskuville annetaan lehdessä paljon tilaa.
Tutkimusaihe valikoitui syksyllä 2014 ebola-kuvien myötä. Näin tuolloin lukemattomat määrät ebola-kuvia ja jäin miettimään kuvien merkitystä ja vaikuttavuutta.
Työn tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien printtilehtien uutiskuvat, jotka on otettu ulkomaan kriiseistä vuonna 2015. Työhön valikoitui satunnaisotannalla jokaisen kuukauden 15. päivän lehden kriisikuvat. Kyseisinä päivinä lehdissä julkaistiin yhteensä 69 uutiskuvaa eri kriiseistä.
Näiden 69 uutiskuvan tutkimus toteutettiin sisällön erittelyn ja representaation analyysin avulla. Tutkin uutiskuvien lähdetiedot ja jaottelin kuvat aihealueiden sekä kuvien kohteiden perusteella eri kategorioihin.
Tutkittavien kuvien ulkomaanuutiset olivat pikemminkin ulkopolitiikan ja oman maanosan uutisia kuin ”aidosti globaaleja”. Kuvia Euroopasta oli 58 prosenttia kaikista kuvista. Yhteensä Euraasiasta kuvia oli 87 prosenttia. Uutiskriteereistä läheisyys näyttää olevan ulkomaan uutisoinnissa vahva.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että ulkomaan kriisikuva on pääsääntöisesti henkilökuva ja kuvassa näkyy toimintaa. Kuvien kohteena on useammin mies kuin nainen. Miehille annetaan kuvissa enemmän valtaa ja roolia. Naisen rooli kuvien perusteella on kapea.
Aineistosta näki selkeästi, että silloin, kun uutistoimisto mieltää tapahtuman tärkeäksi, merkittäväksi ja poikkeukselliseksi, uutiskuville annetaan lehdessä paljon tilaa.