Tarvaspää osana Helsingin seudun huvilakulttuuria - puutarha Gallen-Kallelan aikana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja analysoida Tarvaspään puutarhan eri vaiheita alkaen 1850-luvulta Albergan kartanon kesähuvilana päätyen sen nykytilaan museona. Työn painopiste on 1900-luvun alussa, jolloin Akseli Gallen-Kallela asui Tarvaspäässä. Työssä selvitetään myös eri vaiheiden nivoutumista aikakausien ympäröivään puutarhakulttuuriin pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Leppävaarassa. Päämääränä on, että työ antaisi pohjaa puutarhan mahdolliselle entisöinnille Akseli Gallen-Kallelan aikaiseen asuunsa.

Työ käsittelee Helsingin seudun huvila- ja puutarhakulttuuria 1850-luvulta 1930-luvulle käsittäen vauraan väestön kesähuvilakulttuurin, taitelijoiden kansallisromanttiset huvilat sekä Leppävaaran huvilayhdyskunnan synnyn. Tarvaspään puutarhan eri vaiheet samana aikana on selvitetty puutarhan ominaispiirteiden, käytön, sijoittelun, rakenteiden sekä kasvivalintojen osalta.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Tarvaspään puutarha on monilta osiltaan tyypillinen aikakausiensa huvilakulttuurin edustaja. Akseli Gallen-Kallelan näkemykset näkyvät puutarhassa vanhan ja uuden harmonisessa yhdistämisessä, kansallisromanttisessa ympäröivän luonnon kunnioittamisessa ja edistyksellisessä uuden kokeilussa. Taitelijaluonteen ailahtelevaisuus on näkynyt puutarhan rakentamisessa välillä suurina suunnitelmina ja pikkutarkkana yksityiskohtiin paneutumisena, välillä taas periksi antamisena ja ajatuksena luonnon valtaamasta pihapiiristä.

Examensarbetets syfte är att beskriva och analysera Tarvaspää trädgårdens olika perioder från 1850-talet, som en sommarvilla av Alberga herrgård, till dess nuläge som ett museum. Tyngdpunkten är i början av 1900-talet när Akseli Gallen-Kallela bodde i Tarvaspää. Arbetet behandlar också hur olika perioder ansluter till omgivande trädgårdskultur i huvudstadsregionen och speciellt i Alberga. Ändamålet är att arbetet ska fungera som bakgrund till en möjlig restaurering av Tarvaspää trädgård till dess utseende på Akseli Gallen-Kallelas tid.

Arbetet beskriver villa- och trädgårdskulturen i Helsingfors distrikt från 1850-talet till 1930-talet och omfattar det förmögna folkets sommarvillakultur, konstnärernas nationalromantiska villor och tillkomst av Albergas villasamfundet. Tarvaspää trädgårds olika faser har utretts från trädgårdens karaktärs, användnings, kompositions, strukturs och växtvals synvinkel.

Som slutsats kan man konstatera att Tarvaspää trädgård är på många sätt en typisk representant av villakultur i huvudstadsregionen under denna tid. Akseli Gallen-Kallelas åsikter syns i trädgården i den harmoniska kombinationen av gammalt och nytt, i den nationalromantiska respekten för omgivande natur och i det avancerade experimentet av nytt. Den ombytliga konstnärkaraktären syns i byggande av trädgården som växling mellan stora planer med pedantiska detaljer och tankar att ge upp och låta naturen ta över.

The purpose of the study is to describe and analyse the various phases of the Tarvaspää garden from the 1850’s when it was used as a summer villa of the Alberga manor to its present state as a museum. The main focus of the study is the beginning of the 1900s when Akseli Gallen-Kallela lived in Tarvaspää. The work also describes how the different phases of the Tarvaspää garden reflect the surrounding garden culture in the Helsinki region and especially in Leppävaara. The study also provides a background for the possible restoration of the Tarvaspää garden to its former state in Akseli Gallen-Kallela’s time.

The study describes the villa and garden culture in the Helsinki region from 1850s to 1930s including the upper class summer villa culture, the national romantic artist villas as well as the founding of the Leppävaara villa community. The various phases of the Tarvaspää garden have been studied from the viewpoint of characteristics, use, lay-out, structures and plant selection.

As a conclusion it can be stated that the Tarvaspää garden is to a large extent a typical representative of the villa culture of the time. The views of Akseli Gallen-Kallela can be seen in the garden in harmonic combinations of the existing and the new, in the respect for the surrounding nature typical of the national romantic ideal and in the advanced experimenting with new ideas and technology. The volatile character of the artist can be seen in the building process, with plans changing back and forth from grandiose schemes and painstaking details to giving up altogether and letting the garden grow wild.