Kehitysvammaisten sosiaaliset suhteet hyvän elämän pääomana : Sosiaalinen media sosiaalisten suhteiden mahdollistajana

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää ystävyyden ja sosiaalisen median merkitystä kehitysvammaisten sosiaalisissa suhteissa. Tutkimuksessamme halusimme tuoda esiin, mistä kehitysvammaisten ystävyyssuhteet koostuvat sekä mitä asioita he arvostavat ystävissään. Käsittelimme myös heikkojen sosiaalisten taitojen vaikutusta ystävyyssuhteisiin. Lisäksi selvitimme miten haastateltavat kokivat Facebookin merkityksen sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen.

Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsittelemme sosiaalisuuden merkitystä kehitysvammaisten elämässä sekä sitä, miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat osallisuuden kokemiseen. Tarkastelemme miten sosiaaliset taidot edistävät vuorovaikutusta vertais- ja ystävyyssuhteissa. Kerromme mikä merkitys sosiaalisella medialla on osallisuuden kokemiseen ja yhteyden ylläpitämiseen ystävien kanssa. Sosiaalisen median osuudessa käsittelemme Facebookin merkitystä, koska se oli käytetyin sosiaalisen median palvelu. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen ja ensisijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytimme yksilöteemahaastatteluja ja verkostokartan tuottamaa tietoa. Toissijaisena aineistonkeruumenetelmänä käytimme havaintopäiväkirjaa sekä Facebook-profiilien havainnointia.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kehitysvammaisten ystävyyssuhteet muodostettiin elämän eri vaiheissa. Kehitysvammaisten puheissa luotetut ystävät olivat vertaisia, mutta mielenkiintoisena tutkimustuloksena havaitsimme, että suurin osa tutkittavista koki läheisimmiksi ja tärkeimmiksi ystäviksi vanhemmat, sukulaiset tai asumisyksikön ohjaajat. Heikot sosiaaliset taidot näkyivät vähäisinä vertaisystävien määränä, jonka vuoksi muut sosiaaliset suhteet korvasivat ystävyyssuhteita. Facebook oli käytetyin sosiaalisen median palvelu tutkittavien keskuudessa. Sen avulla saatiin yhteys vanhoihin ystäviin, joihin yhteys oli aiemmin katkennut. Kehitysvammaiset eivät kuitenkaan pystyneet laajentamaan ystäväpiiriään Facebookin avulla. Tulosten mukaan, kehitysvammaisilla, joilla oli vähän ystäviä kasvokkain, oli myös vähän ystäviä Facebookissa.

The purpose of our study was to determine the importance of friendship and social media in social relationships of people with intellectual disabilities. In our study, we wanted to highlight the components of friendship and the factors appreciated by persons with intellectual disabilities in their friends. In addition, we also discussed the impact of weak social skills on friendships. Furthermore, we explored how important the interviewees think Facebook is for maintaining social relationships.

The theoretical part of our thesis deals with the significance of sociability in the lives of persons with intellectual disabilities, and how social relationships affect the experience of inclusion. We look at how social skills promote interaction in the peer relationships and friendships. We explain the importance of social media in the experience of inclusion and maintenance of communication with friends. The social media section of our study deals with the significance of Facebook, as it was the most used social media platform. Our research is qualitative and the primary data collection methods were individual theme interviews and information generated through mind mapping. The secondary data collection methods were an observation diary, as well as observation of Facebook profiles.

The research results showed that the friendships of persons with intellectual disabilities were formed during different stages of life. During the interviews, people with intellectual disabilities talked about peers as trusted friends, but the interesting result of our research shows that most of the research subjects felt their parents, relatives or housing unit counselors to be the closest and most important friends. Poor social skills could be seen in the small number of peer friends, which is why other social relationships replaced friendships. Facebook was the social media platform used mostly by the research subjects. It was used to recon-nect with old friends, in cases where the connection had been previously lost. However, intellectually impaired persons were not able to expand their network of friends through Facebook. According to the research results, intellectually impaired persons with only a few friends face to face, had a corresponding small number of friends on Facebook as well.