Journalistina globaalissa maailmassa – suomenkielisenä toimittajana ulkomaisilla medioilla
Kaskeleviciute, Ruta; Ahonen, Krista (2016)
Kaskeleviciute, Ruta
Ahonen, Krista
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603283592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603283592
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pystyvätkö suomenkieliset toimittajat työllistymään ulkomaisiin medioihin ja miten tämä käytännössä tapahtuu. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaista on journalistisen työn tekeminen vieraalla kielellä ja millaisia haasteita tämä tuo. Lisäksi tarkoituksena oli löytää ne tekijät, jotka vaikuttavat uramahdollisuuksiin ulkomailla. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan niitä suomenkielisiä toimittajia, jotka työskentelevät ulkomailla muulla kuin äidinkielellään. Tutkimuksen kohderyhmään eivät kuuluneet ne toimittajat, jotka tekevät ulkomailta töitä suomalaisiin medioihin.
Pohja tutkimukselle rakennettiin useiden kirjallisuuslähteiden, aikaisempien tutkimusten ja uutisartikkeleiden avulla. Näistä kootussa tietoperustassa selitetään tutkimuksen aiheeseen liittyviä ilmiöitä. Nämä ilmiöt ovat kielitaito, medioihin vaikuttavat kulttuurierot, muutokset toimittajan työssä, media-alan koulutus, median murros ja teknologinen kehitys sekä globalisaatio.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää suomalaista toimittajaa, jotka työskentelevät ulkomailla vieraalla kielellä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina videopuheluiden välityksellä. Haastattelun runko oli etukäteen suunniteltu, mutta sitä mukautettiin haastattelun luontaisen kulun mukaan. Kaikilta kysyttiin samat kysymykset, mutta järjestys ei aina ollut sama.
Haastatteluilla kerätty aineisto ryhmiteltiin aihealueittain, jonka jälkeen ne analysoitiin teemoittain. Muodostuneita teemoja ovat työ, kieli ja koulutus. Viimeinen teema kokoaa yhteen tärkeimmät tekijät, jotka auttavat luomaan uraa ulkomailla. Teemat on pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin, mutta asiat liittyvät toisiinsa tiiviisti, joten välillä selvää rajaa on vaikea vetää. Näitä kokonaisuuksia ovat muun muassa töiden löytäminen, käytännön työnteko ja kielelliset haasteet.
Tutkimuksen johtopäätös on, että suomenkielinen toimittaja voi työllistyä ulkomaille ja työskennellä vieraalla kielellä. Tämä kuitenkin vaatii erityistä kiinnostusta ja omaa aktiivisuutta. Kielitaitoa on kehitettävä jatkuvasti, verkostoituminen on aloitettava mahdollisimman varhain ja on uskallettava rohkeasti lähestyä ihmisiä. Koulutus ulkomailla ei ole välttämättömyys, mutta kohdemaassa opiskelu antaa paremmat edellytykset työllistymiselle, koska se auttaa luomaan kontakteja ja toimimaan kielen kanssa.
Pohja tutkimukselle rakennettiin useiden kirjallisuuslähteiden, aikaisempien tutkimusten ja uutisartikkeleiden avulla. Näistä kootussa tietoperustassa selitetään tutkimuksen aiheeseen liittyviä ilmiöitä. Nämä ilmiöt ovat kielitaito, medioihin vaikuttavat kulttuurierot, muutokset toimittajan työssä, media-alan koulutus, median murros ja teknologinen kehitys sekä globalisaatio.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Tutkimusta varten haastateltiin neljää suomalaista toimittajaa, jotka työskentelevät ulkomailla vieraalla kielellä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina videopuheluiden välityksellä. Haastattelun runko oli etukäteen suunniteltu, mutta sitä mukautettiin haastattelun luontaisen kulun mukaan. Kaikilta kysyttiin samat kysymykset, mutta järjestys ei aina ollut sama.
Haastatteluilla kerätty aineisto ryhmiteltiin aihealueittain, jonka jälkeen ne analysoitiin teemoittain. Muodostuneita teemoja ovat työ, kieli ja koulutus. Viimeinen teema kokoaa yhteen tärkeimmät tekijät, jotka auttavat luomaan uraa ulkomailla. Teemat on pilkottu pienempiin kokonaisuuksiin, mutta asiat liittyvät toisiinsa tiiviisti, joten välillä selvää rajaa on vaikea vetää. Näitä kokonaisuuksia ovat muun muassa töiden löytäminen, käytännön työnteko ja kielelliset haasteet.
Tutkimuksen johtopäätös on, että suomenkielinen toimittaja voi työllistyä ulkomaille ja työskennellä vieraalla kielellä. Tämä kuitenkin vaatii erityistä kiinnostusta ja omaa aktiivisuutta. Kielitaitoa on kehitettävä jatkuvasti, verkostoituminen on aloitettava mahdollisimman varhain ja on uskallettava rohkeasti lähestyä ihmisiä. Koulutus ulkomailla ei ole välttämättömyys, mutta kohdemaassa opiskelu antaa paremmat edellytykset työllistymiselle, koska se auttaa luomaan kontakteja ja toimimaan kielen kanssa.