Isien kokemukset äitiysneuvolan terveystarkastuksista
Maliniemi, Lindaveera (2016)
Maliniemi, Lindaveera
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233511
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia isillä on äitiysneuvolan terveystarkastuksista ja miten heidät on äitiysneuvolassa huomioitu. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, jota Eurajoen äitiysneuvolan terveydenhoitajat voivat käyttää kehittääkseen omaa toimintaansa entistä isämyönteisemmäksi ja perhekeskeisem-mäksi.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan miehiä, joiden puolison raskaus oli loppuvaiheessa sekä isiä, joiden lapsi oli Eurajoen lastenneuvolan asiakkaana ja korkeintaan yhden vuoden ikäinen. Tällöin isillä oli ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin tai suurimpaan osaan äitiysneuvolan terveystarkastuksista. Aineisto kerättiin e-lomakkeella loka- marraskuussa 2015. Tiedotteita tutkimuksesta jaettiin yhteensä 22, joten vastausprosentiksi muodostui 18 % (n=4). Analysoitu tutkimusaineisto esiteltiin lukuina ja taulukoina. Pienen vastaajamäärän vuoksi osa tuloksista oli selkeintä esittää sanallisesti.
Kaikki vastaajat olivat parisuhteessa, avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa ja kaikilla vastaajilla oli ennestään yksi tai useampi lapsi. Tulosten mukaan vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä Eurajoen neuvolan toimintaan, eikä heillä ollut kehittämisehdotuksia. Isät oli otettu hyvin huomioon äitiysneuvolan terveystarkastuksissa ja he olivat tunteneet olonsa tervetulleiksi. Vastaajat eivät olleet jääneet kaipaamaan erikseen isil-le suunnattua neuvontaa. Tulosten mukaan isät olivat tyytyväisiä äitiysneuvolassa jaettavaan materiaaliin ja sen käsittelyyn. Elintapaneuvontaa oli isien mukaan käsitelty vaihtelevasti. Kosmetiikasta, tatuoinneista ja lävistyksistä ei ollut keskusteltu lainkaan, muista elintapaneuvonnan osa-alueista oli keskusteltu paljon, jonkin verran tai ei lainkaan. Lähes kaikista seulontatutkimuksista oli kerrottu vain yhdelle isälle. Yhdelle oli kerrottu vain sikiön poikkeavuuksien seulonnasta ja muille ei ollut kerrottu mistään seulontatutkimuksista. Kysymykset esitettiin pääosin väittäminä. Osassa väittämistä vastaukset jakautuivat suuresti ja osassa vastaajat olivat yksimielisiä.
Jatkossa samankaltainen tutkimus voitaisiin tehdä haastatteluina, koska tässä tutkimusmallissa pystyi jättämään joitain kohtia vastaamatta.
Opinnäytetyö oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan miehiä, joiden puolison raskaus oli loppuvaiheessa sekä isiä, joiden lapsi oli Eurajoen lastenneuvolan asiakkaana ja korkeintaan yhden vuoden ikäinen. Tällöin isillä oli ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin tai suurimpaan osaan äitiysneuvolan terveystarkastuksista. Aineisto kerättiin e-lomakkeella loka- marraskuussa 2015. Tiedotteita tutkimuksesta jaettiin yhteensä 22, joten vastausprosentiksi muodostui 18 % (n=4). Analysoitu tutkimusaineisto esiteltiin lukuina ja taulukoina. Pienen vastaajamäärän vuoksi osa tuloksista oli selkeintä esittää sanallisesti.
Kaikki vastaajat olivat parisuhteessa, avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa ja kaikilla vastaajilla oli ennestään yksi tai useampi lapsi. Tulosten mukaan vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä Eurajoen neuvolan toimintaan, eikä heillä ollut kehittämisehdotuksia. Isät oli otettu hyvin huomioon äitiysneuvolan terveystarkastuksissa ja he olivat tunteneet olonsa tervetulleiksi. Vastaajat eivät olleet jääneet kaipaamaan erikseen isil-le suunnattua neuvontaa. Tulosten mukaan isät olivat tyytyväisiä äitiysneuvolassa jaettavaan materiaaliin ja sen käsittelyyn. Elintapaneuvontaa oli isien mukaan käsitelty vaihtelevasti. Kosmetiikasta, tatuoinneista ja lävistyksistä ei ollut keskusteltu lainkaan, muista elintapaneuvonnan osa-alueista oli keskusteltu paljon, jonkin verran tai ei lainkaan. Lähes kaikista seulontatutkimuksista oli kerrottu vain yhdelle isälle. Yhdelle oli kerrottu vain sikiön poikkeavuuksien seulonnasta ja muille ei ollut kerrottu mistään seulontatutkimuksista. Kysymykset esitettiin pääosin väittäminä. Osassa väittämistä vastaukset jakautuivat suuresti ja osassa vastaajat olivat yksimielisiä.
Jatkossa samankaltainen tutkimus voitaisiin tehdä haastatteluina, koska tässä tutkimusmallissa pystyi jättämään joitain kohtia vastaamatta.