Puhdistettava talotekniikka : Siivouksen ja talotekniikan yhteisvaikutus koulurakennusten sisäilmastoon
Vänskä, Saara (2016)
Vänskä, Saara
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303653
Tiivistelmä
Talotekniikan puhdistuksesta on todella vähän tietoa tarjolla, vaikka talotekniikan ja siivouksen vaikutuksesta sisäolosuhteisiin on tehty paljon tutkimuksia. Puhdistamattomalla ja huoltamattomalla talotekniikalla on vaikea ylläpitää haluttuja olosuhteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten talotekniikka ja siivous vaikuttavat sisäilmastoon, miten talotekniikan puhtaanapito on tällä hetkellä toteutettu, miten puhtaanapito tulisi toteuttaa, sekä millaiset talotekniset ratkaisut on helppo pitää puhtaana. Työn tarkoituksena oli lisäksi antaa kehitysehdotuksia ja ohjeistuksia niin siivouspalveluiden tilaajille ja tuottajille, kuin talotekniikan suunnittelijoillekin.
Merkittävin tutkimusmenetelmä oli tiedon kerääminen eri lähteistä, joita kertyi yli 120. Talotekniikan puhtaanapidon nykyistä toteutusta tutkittiin kolmen koulurakennuksen siivoushenkilökunnan teemahaastatteluilla sekä siivoojille lähetetyllä sähköisellä kyselyllä. Saatujen vastauksien mukaan talotekniikan puhdistustaajuus ja puhdistuksesta annetut ohjeistukset vaihtelevat suuresti. Käytetyt menetelmät eli kuiva- ja nihkeäpyyhintä ovat toimivia, mutta vain osassa kohteista nykyinen puhdistustaajuus on riittävä hyvän sisäilman ylläpitämiseksi ja laitteiden suunnitellun toiminnan varmistamiseksi.
Puhtaanapito tulisi toteuttaa kiinteistön siivous- ja huoltohenkilökunnan yhteistyöllä. Taloteknisten laitteiden ulkopintojen puhdistaminen tulisi kirjata siivouksen palvelukuvaukseen ja sisäpintojen puhdistaminen kiinteistönhuollon palvelukuvaukseen. Puhdistamistaajuus tulisi kirjata selkeästi, ja se kannattaisi määritellä mahdollisuuksien mukaan rakennuksen sisäilmastoluokitusta hyödyntäen.
Suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen siivottavuuteen ja taloteknisten laitteiden puhdistettavuuteen. Helposti puhdistettavia taloteknisiä ratkaisuja ovat vesikalusteiden osalta esimerkiksi pinnoitetut, pyöreämuotoiset pesualtaat ja seinä-WC:t sekä elektroniset hanat. Suositeltavia ratkaisuja ovat myös kattosäteilijät, joilla voidaan toteuttaa sekä lämmitys että jäähdytys, sekä sileäpintaiset ilmanvaihdon päätelaitteet, jotka voivat olla esimerkiksi etulevyltään rei’itettyjä hajottajia tai pinnoitettuja venttiilejä.
Tutkimuksia lämmityspattereiden ja jäähdytyspalkkien likaantumisesta pitäisi tehdä, jotta puhdistustaajuudesta voisi antaa täsmällisempiä ohjeita. Kaikkien tuotteiden valmistajien olisi lisäksi hyvä antaa tuotteilleen edes suuntaa-antava suositus puhdistustaajuudesta, jolla tuotteen tekniset ominaisuudet säilyvät ja suunnitteluarvot täyttyvät.
Merkittävin tutkimusmenetelmä oli tiedon kerääminen eri lähteistä, joita kertyi yli 120. Talotekniikan puhtaanapidon nykyistä toteutusta tutkittiin kolmen koulurakennuksen siivoushenkilökunnan teemahaastatteluilla sekä siivoojille lähetetyllä sähköisellä kyselyllä. Saatujen vastauksien mukaan talotekniikan puhdistustaajuus ja puhdistuksesta annetut ohjeistukset vaihtelevat suuresti. Käytetyt menetelmät eli kuiva- ja nihkeäpyyhintä ovat toimivia, mutta vain osassa kohteista nykyinen puhdistustaajuus on riittävä hyvän sisäilman ylläpitämiseksi ja laitteiden suunnitellun toiminnan varmistamiseksi.
Puhtaanapito tulisi toteuttaa kiinteistön siivous- ja huoltohenkilökunnan yhteistyöllä. Taloteknisten laitteiden ulkopintojen puhdistaminen tulisi kirjata siivouksen palvelukuvaukseen ja sisäpintojen puhdistaminen kiinteistönhuollon palvelukuvaukseen. Puhdistamistaajuus tulisi kirjata selkeästi, ja se kannattaisi määritellä mahdollisuuksien mukaan rakennuksen sisäilmastoluokitusta hyödyntäen.
Suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen siivottavuuteen ja taloteknisten laitteiden puhdistettavuuteen. Helposti puhdistettavia taloteknisiä ratkaisuja ovat vesikalusteiden osalta esimerkiksi pinnoitetut, pyöreämuotoiset pesualtaat ja seinä-WC:t sekä elektroniset hanat. Suositeltavia ratkaisuja ovat myös kattosäteilijät, joilla voidaan toteuttaa sekä lämmitys että jäähdytys, sekä sileäpintaiset ilmanvaihdon päätelaitteet, jotka voivat olla esimerkiksi etulevyltään rei’itettyjä hajottajia tai pinnoitettuja venttiilejä.
Tutkimuksia lämmityspattereiden ja jäähdytyspalkkien likaantumisesta pitäisi tehdä, jotta puhdistustaajuudesta voisi antaa täsmällisempiä ohjeita. Kaikkien tuotteiden valmistajien olisi lisäksi hyvä antaa tuotteilleen edes suuntaa-antava suositus puhdistustaajuudesta, jolla tuotteen tekniset ominaisuudet säilyvät ja suunnitteluarvot täyttyvät.