Päihdeäitien äitiyden tukeminen Porin perusturvassa terveydenhoitajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Porin Perusturvakeskuksen neuvoloiden terveydenhoitajat kokevat pystyvänsä tukemaan päihdeäitejä äitiydessä, millaisia keinoja heillä on tukea päihdeäitejä ja kokevatko terveydenhoitajat tietotaitonsa riittäväksi tällaisissa tilanteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä terveydenhoitajat kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tavoitteena oli myös saada tietopohjaa, jonka avulla voidaan laatia uusia toimintaohjeita.

Tutkimus oli luonteeltaan määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin Porin perustuvan äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilta (n=11). Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kysely lähetettiin neuvolatyöntekijöille 6.8.2015 ja sulkeutui 23.8.2015. Sähköisestä kyselylomakkeesta saatu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysin avulla. Tulosten raportoinnissa käytettiin apuna kuvioita, taulukoita, kirjallista selvitystä ja suoria lainauksia, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman selkeitä.

Tutkimustulosten mukaan noin puolet vastaajista oli käynyt päihteisiin liittyvissä lisäkoulutuksissa. Koulutukset koetaan enimmäkseen hyödyllisiksi. Lisäkoulutettujen ja ei lisäkoulutettujen työntekijöiden vastaukset eroavat hieman toisistaan. Esimerkiksi puheeksi ottaminen, äitiyden tukemisen osaaminen ja hoitopolun tunteminen on tutkimuksen mukaan parempaa lisäkoulutetuilla. Toisaalta päihdeäidin kohtaamisessa ja äitiyden tukemisessa ei lisäkoulutusta saaneet kokevat onnistuvansa paremmin kuin taas lisäkoulutetut. Vastaajat kokevat tunnistavansa päihdeäidit jotenkuten ja puheeksi ottaminen koettaan helpoksi. Neuvolatyöntekijät nimesivät monia keinoja tukea päihdeäitien äitiyttä. Näitä ovat esimerkiksi keskustelu, kuuntelu, pidemmät vastaanottoajat, tiedon antaminen päihteistä, päihteettömyyteen kannustaminen ja ohjaaminen esim. HAL-poliklinikalle. Tästä huolimatta vastaajat kokevat päihdeäitien äitiyden tukemisen hankalaksi. Päihdeäitien hoitopolku tunnetaan jotenkuten. Tämän tutkimuksen pohjalta kehityshaasteina Porin perusturvakeskuksessa ovat päihdeäidin tunnistaminen ja päihdeäidin äitiyden tukeminen.

Tässä opinnäytetyössä ilmeni Porin perusturvakeskuksen neuvolatyöntekijöiden lisä-koulutuksen tarve päihdeäitien äitiyden tukemiseen ja päihdeäitien tunnistamiseen. Eli mielestäni näistä voisi lähteä tekemään projektiluonteista opinnäytetyötä, jossa koulutettaisiin neuvolatyöntekijöitä näiden asioiden puitteissa.

The purpose of this study was to find out how the employees of guidance centers in social security centre of Pori experience their capability to support the motherhood of mothers with addiction. Secondly the purpose was to find out what kind of means employees have to support addicted mothers and how employees think they succeed on this. The aim of this study was to find out what kind of further education respondents think that they need. Secondly other aim of this study was to get information that helps to create new approaches.

This study was quantitative. The electrical questionnaire was distributed to the target group, which consisted of both groups community health nurses in maternity and children’s clinics (n=11). The study material was gathered in June - August 2015. The Information was analyzed statistically and by content analysis. The results were reported by charts, tables, written explanations and direct quotations.

According to the results, about 50% of respondents had attended to further education about intoxicants. These kinds of further educations were experienced to be useful. Respondents who had attended to further education think little bit differently about their ability of helping addicted mothers, compared to ones that didn't. For instance bringing up, expertise to support motherhood and knowledge of care pathway was better among those who had been on further education On the other hand nurses without further education are more assurance about how they succeed on facing addicted mothers and supporting motherhood. Respondents experienced that they somehow recognize addicted mothers. They also experienced that bringing up substance abuse in conversations with addicted mothers was easy. Guidance center’s employees named many ways to support addicted mothers maternity, for instance discussion, listening, longer meetings, increasing knowledge about intoxicants, supporting to abstinence and guiding further. Respondents were somehow aware of addicted mothers care pathway.

According to this study respondents might need some further education on recognizing addicted mothers and supporting theirs’ motherhood.