Yläraajan tuntopuutoksien huomiointi AVH-kuntoutujan toimintaterapiassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuinka suomalaiset toimintaterapeutit huomioivat työnsä eri vaiheissa AVH-kuntoutujien yläraajan tuntopuutoksia. Toimintaterapeuteilta kysyttiin käytössä olevista arviointi- ja terapiamenetelmistä sekä välineistä.

Teoriaosassa kuvataan aivoverenkiertohäiriöiden ja tuntopuutoksien vaikutusta ihmisen toimintakykyyn.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä Webropol-kyselyohjelmiston avulla suomalaisille toimintaterapeuteille, joilla oli työkokemusta AVH-kuntoutujista. Heidät tavoitettiin toi-mintaterapeuttiliiton ylläpitämän TOINET-sähköpostilistan kautta. Kyselyn vastaukset analysoitiin huomioiden opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymykset.

Kyselyyn vastasi 51 toimintaterapeuttia, joilla oli paljon kokemusta AVH-kuntoutujien kanssa työskentelystä. Heillä oli käytössään monenlaisia arviointimenetelmiä ja tapoja tuntopuutoksien todentamiseen. Arviointi koettiin kuitenkin haasteeksi, siinä suhteessa ettei kuntoutujien ole aina helppo määritellä tuntoaistinsa tasoa tai puutteita.

Käytössään terapeuteilla oli monenlaisia terapiavälineitä ja –menetelmiä. Suurimmassa roolissa näyttäytyi tuntopuutoksien kuntoutuksessa toiminnalliset tilanteet ja harjoituk-set. AVH-kuntoutujia ohjattiin itsenäiseen tuntopuutoksien huomioimiseen ja harjoitta-miseen. Tuntopuutokset koettiin lisäävän AVH-kuntoutujien turvallisuusriskiä. Niiden nähtiin myös vaikeuttavan käden toimintakyvyn kuntoutumista.

The purpose of this study was to examine how Finnish occupational therapists took the loss of upper limb sensations into account in stroke rehabilitees in the different phases of their work. The occupational therapists were asked about their assessment and therapy methods as well as equipment.

The theory section of the thesis describes the effect of stroke and loss of sensation on the human ability to function.

The study was implemented as an online survey by using the Webropol-software and addressing the survey to Finnish occupational therapists who had experience with stroke rehabilitees. They were reached through the TOINET-mailing list maintained by The Finn-ish Association of Occupational Therapists.

The survey was answered by 51 occupational therapists who had plenty of experience of working with stroke rehabilitees. They used many assessments methods and techniques to verify the loss of sensation. However, the assessment was considered challenging be-cause the rehabilitees could not always define the level of sensations or the lack thereof.

The therapists used various kinds of therapy equipment and techniques. The biggest role in the rehabilitation of the loss of sensation was played by occupational situa-tions and trainings. The stroke rehabilitees were instructed to an independent recognition and training of the loss of sensations. The loss of sensations was also considered to increase safety risks. Those were also seen to complicate the rehabili-tation of the hand.