Metsän UAV-ilmakuvaus - Toteutus ja pintamallien laatiminen
Laaksonen, Lauri; Kallioinen, Ville (2016)
Laaksonen, Lauri
Kallioinen, Ville
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604184499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604184499
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin UAV-laitteiston soveltuvuutta metsän mittaukseen ja mahdollisuutta saada puustotunnuksia tuotetusta ilmakuva-aineistosta. Tarkoituksena oli myös arvioida menetelmien ja laitteiston käytännöllisyyttä ja toimivuutta metsätaloudellisessa ympäristössä. Työ tehtiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Coetus-osuuskunnan kanssa.
Tutkimus koostui kolmesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin kaukokartoituksen teoriaan, aineistojen käsittelyssä tarvittaviin ohjelmistoihin ja UAV-laitteistojen käyttöön sekä ilmailumääräyksiin. Toinen vaihe oli aineiston kerääminen, joka toteutettiin ilmakuvaamalla Videodrone Finland Oy:n X4L-quadkopterilla Evon opetusmetsän alueella sijaitsevassa Tuohimetsässä. Tutkimusalue oli kooltaan noin kymmenen hehtaaria ja kuvaus suoritettiin 28.12.2015. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kerätystä aineistosta pyrittiin selvittämään metsikön puustotunnuksia erilaisten ohjelmistojen avulla.
Aineiston käsittelyssä käytettiin pääasiassa Agisoft Photoscan -ohjelmaa, jolla luotiin ilmakuvista 3D-malleja. Vertailuaineistona käytettiin Luonnonvarakeskukselta saatua UAV-ilmakuva-aineistoa Evon opetusmetsästä.
UAV:llä kerätty aineisto oli puutteellista haastavien ympäristötekijöiden ja osittain vääränlaisen kuvaustavan takia. Tämä aiheutti ongelmia puuston mallintamisessa. Kerätyn aineiston ja vertailuaineiston perusteella voidaan todeta, että oikein tuotetusta UAV-aineistosta kyetään tuottamaan kasvillisuuden pintamalli ja tulkitsemaan puiden pituuksia sekä metsikön toimenpidetarvetta. Laitteistojen käyttöönottokynnys on suhteellisen matala, mutta kelvollisen aineiston tuottaminen ja jälkikäsittely vaatii enemmän perehtymistä. Aineiston laatu osoittautui suurimmaksi esteeksi tutkimuksen aikana.
Tutkimus koostui kolmesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin kaukokartoituksen teoriaan, aineistojen käsittelyssä tarvittaviin ohjelmistoihin ja UAV-laitteistojen käyttöön sekä ilmailumääräyksiin. Toinen vaihe oli aineiston kerääminen, joka toteutettiin ilmakuvaamalla Videodrone Finland Oy:n X4L-quadkopterilla Evon opetusmetsän alueella sijaitsevassa Tuohimetsässä. Tutkimusalue oli kooltaan noin kymmenen hehtaaria ja kuvaus suoritettiin 28.12.2015. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa kerätystä aineistosta pyrittiin selvittämään metsikön puustotunnuksia erilaisten ohjelmistojen avulla.
Aineiston käsittelyssä käytettiin pääasiassa Agisoft Photoscan -ohjelmaa, jolla luotiin ilmakuvista 3D-malleja. Vertailuaineistona käytettiin Luonnonvarakeskukselta saatua UAV-ilmakuva-aineistoa Evon opetusmetsästä.
UAV:llä kerätty aineisto oli puutteellista haastavien ympäristötekijöiden ja osittain vääränlaisen kuvaustavan takia. Tämä aiheutti ongelmia puuston mallintamisessa. Kerätyn aineiston ja vertailuaineiston perusteella voidaan todeta, että oikein tuotetusta UAV-aineistosta kyetään tuottamaan kasvillisuuden pintamalli ja tulkitsemaan puiden pituuksia sekä metsikön toimenpidetarvetta. Laitteistojen käyttöönottokynnys on suhteellisen matala, mutta kelvollisen aineiston tuottaminen ja jälkikäsittely vaatii enemmän perehtymistä. Aineiston laatu osoittautui suurimmaksi esteeksi tutkimuksen aikana.