Huonokuuloisen asiakkaan huomioiminen hoitotyössä : Asiakkaan näkokulma

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten huonokuuloisuus otetaan huomioon hoitotyössä. Tavoitteena oli antaa työntekijöille käsitys siitä, miten he voisivat parantaa työskentelyään huonokuuloisten parissa.

Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2015 aikana kyselylomakkeella, joka laadittiin tätä tutkimusta varten. Kohderyhmänä oli Rauman Kuulo ry:n jäsenet, joilla suurimmalla osalla on ongelmia kuulon kanssa (N=30). Kyselylomakkeita jaettiin Rauman Kuulo ry:n tilaisuuksissa sekä postitettiin Rauman Kuulo ry:n jäsenille. Vastausprosentti oli 88% (n=26). Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja niitä havainnollistettiin kuvioilla.

Tuloksista nousi esille katsekontaktin tärkeys, puheen selkeys ja rauhallisuus sekä taustamelun poistaminen. Myös apuvälineiden, kuten kuulokojeiden, käytön osaaminen koettiin puutteelliseksi hoitotyössä. Suurin osa huonokuuloisista oli kuitenkin tyytyväisiä terveydenhuollon palveluihin ja kokivat selviytyvänsä niistä itsenäisesti.

Kehittämisehdotuksena on, että hoitohenkilökunnalle tehtäisiin apuvälineiden käyttöopas, joka kattaisi myös huonokuuloisten huomioimisen. Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita voisi olla huonokuuloisten huomioimiskyselyn tekemisen hoitohenkilökunnalle, sekä eri hoitotyön palveluille tehdyt kyselytutkimukset.

The purpose of this thesis was to find out how people with hearing impairment are payed attention to in health care services. The aim was to provide an understanding to the health care workers how they could improve their work among hearing impaired clients.

The method used in this thesis was quantitive research. The research material was collected in November 2015 using a questionnaire made for this research. The target group consisted of the members of Rauman kuulo ry, an organization meant for people suffering from hearing loss (N=30). The questionnaires were handed out at Rauman Kuulo ry’s occasions and addition to that some questionnaires were also mailed to members who could not attend the occasions. The response percentage to the questionnaires was 88% (n=26). The results were analyzed statistically and the results were also demonstrated with figures.

The results clearly indicated that the most important issues were the importance of eye contact, clarity and calmness of speech and removing all background noises. Also the knowledge of using hearing aids was experienced to be insufficient. Still most of the respondents felt satisfied of the health care services they had used and felt they can manage independently.

The study raised a proposition to make a guide how to use different hearing aids. Also the guide could involve information on how to pay attention to hearing impaired clients. In the future it could also be interesting to study more about paying attention to the hearing impaired clients from the nurses’ point of view. A study made in a particular health care service could also be conducted.