IKÄÄNTYNEEN KOKEMUKSET VUOROVAIKUTUKSESTA HOITAJIEN KANSSA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tehostetussa palvelutalossa asuvien ikääntyneiden kokemuksia sosiaalisesta vuorovaikutusta hoitajien kanssa. Tavoitteena oli saada hoitajat kiinnittämään huomiota sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitykseen hoitotyössä sekä parantamaan vuorovaikutustaitojaan.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui kahden Lounais-Suomen tehostetun palvelutalon kahdentoista asukkaan teemahaastatteluista. Haastateltavat olivat iältään 66-92 -vuotiaita, joista seitsemän oli naisia ja viisi miehiä. Haastattelut suoritettiin syksyllä 2015. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.

Tulosten mukaan hoitajien kanssa tapahtuva vuorovaikutus oli mukavaa yhdessä oloa ja jutustelua, johon hoitajilla ei yleensä ollut aikaa. Vuorovaikutustilanteita syntyi hoi-totoimenpiteiden yhteydessä ja yhteisissä julkisissa tiloissa. Asukkaat arvostivat hoitajan ominaisuudessa empaattisuutta, luottamusta ja tasa-arvoisuutta. Pitkäaikaista hoitosuhdetta arvostettiin, jolloin kanssakäyminen hoitajan kanssa pääsi muodostumaan. Haastatellut kokivat yhteisön heterogeeniseksi ja olivat vain pinnallisissa vuorovaikutussuhteissa toisiin palvelutalon asukkaisiin. Omahoitajuus ei ikääntyneiden mielestä toteutunut.

Tulokset antoivat tietoa tehostetussa palvelutalossa olevien asukkaiden vuorovaikutuksesta hoitajien ja muiden asukkaiden kanssa. Asukkaat kokivat, että hoitajien ajan puutteen takia he eivät olleet riittävästi vuorovaikutuksissa hoitajiin. Hoitajien tulisi vahvistaa ikääntyneiden vuorovaikutussuhteita, koska ne antavat sisältöä ja merkitys-tä ikääntyneiden elämälle. Hoitajilla tulisi olla tarpeeksi tietoa vanhustenhoidosta, jotta he voisivat työskennellä ja kohdata ikääntynyt niin, että hän kokisi olevansa arvokas ja ainutlaatuinen ihminen.

Jatkotutkimushaasteena olisi mielenkiintoista kartoittaa havainnoimalla vaikeasti muistisairaan vuorovaikutusta hoitajien ja asukkaiden kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena palvelutaloihin voitaisiin tehdä myös projektiluontoinen opinnäytetyö, jossa kehitettäisiin toimivaa omahoitajajärjestelmää ja virkistystoimintaa ikääntyneille.

The purpose of this thesis was to interview aged people, who lived in intensified sheltered housing, in order to learn about their experiences of social interaction with the nurses. The objective was to draw the nurses’ attention to the importance of social interaction in institutional care settings and to effect more meaningful social interactions.

The thesis was conducted within the framework of qualitative research. The research material consisted of twelve interviews with the residents based in two separate homes of South-West Finland Intensified Sheltered Housing Centre. The age of the interviewed ranged between 66 to 92 years, seven of them were women and five men respectively. The interviews were carried out in the autumn of 2015 and the research material was analysed by using content analysis.

Based on the study results, interaction between the nurses and the residents appeared in cosy togetherness and chit-chat, very rarely though considering the little amount of time at nurses’ disposal. Opportunities for interaction arose when a nurse was treating and caring for the elderly as well as in common spaces. As to a nurse’s desirable qualities, residents appreciated empathy, confidence and equality. A long-term relation between carer and resident was valued because it nurtures social interaction between the two. The interviewed found the community heterogeneous and their interactions with other residents of the Sheltered Home were few and superficial. In their opinion, the system of personal nurse did not work in practise.

In conclusion, the results supplied with information of the interaction between the residents of the Intensified Sheltered Home and their nurses and co-residents. As the nurses lack of time, the residents suffer from inadequate interaction with the nurses. Hence, the nurses should be able to intensify interactive relations simply because socialising brings meaning and content to the daily life of the aged. Also, the nurses should have enough knowledge of elderly care to help them work with and meet the elderly in a way that makes him feel well respected and unique.

One of the interesting challenges facing further research would be a survey observing the interaction of a person with severe memory disease with nursing staff and other residents. Another proposal for further research would be a project study to create a working personal nurse system and recreational activities for the elderly people in sheltered housing accommodation.