Kriminologisen kirjaston informaatioarkkitehtuurin kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyöni liittyy Kriminologisen kirjaston palveluiden parantamiseen lähinnä informaatioarkkitehtuuri–käsitteen kautta. Tähän laadulliseen tutkimukseen haastateltiin neljää rikosseu-raamusalalla tai sen lähipiirissä toimivaa henkilöä, jotka ovat käyttäneet Kriminologisen kirjaston palveluita vähintään viidentoista vuoden ajan. Lisäksi taustamateriaalina käytettiin muita kirjastojen informaatioarkkitehtuureja koskevia tutkimuksia. Viralliset ja epäviralliset keskustelut kirjaston sidosryhmien kanssa antoivat tärkeän lisän tähän tutkimukseen.

Informaatioarkkitehtuuri-käsite on nähty kokonaisarkkitehtuurina, eli tähän kokonaisuuteen on sisällytetty niin verkkosivujen, kuin myös fyysisten tilojen kehittäminen. Tähän opinnäytteeseen on saatu runsaasti ideoita palvelumuotoilusta.

Kriminologisen kirjaston informaatioarkkitehtuuri on määritelty ottaen huomioon kirjaston asiakkuudet ja kirjaston asema tutkimus- ja kirjastokentässä. Asiantuntijahaastatteluilla on haettu tukea suunnitelmiin, informaatioarkkitehtuurin kehittämiseen ja myös ideoita Kriminologisen kirjaston tulevaisuusskenaarioon. Tutkimustiedon kautta saatu tietopohja on myös tärkeä taus-tatekijä.

Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina maaliskuussa 2016. Asiantuntijahaastatteluista nousi esiin kuusi suurimmalle osalle haastateltavista tärkeää seikkaa. Uusitut kirjastotilat ovat haastateltavien mielestä tarkoituksenmukaiset. Kirjaston uutuuksista tiedottaminen on erityisen tärkeää, ja ajantasaisten aineistojen hankinta on keskeistä. Verkkosivujen pitäisi olla selkeämmät ja kirjastoon tarvitaan tila, johon voi vetäytyä työskentelemään häiriöttä. Kausijulkaisujen artikkelit ovat haastateltavien mielestä yhtä tärkeitä kuin monografiat heidän tarpeidensa kannalta.

Asiantuntijahaastattelun perusteella saadut tulokset ovat täysin annetun asiakaspalautteen kanssa niin rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden, kuin myös ulkopuolisten käyttäjien taholta ja ne vastaavat ennakkokäsitystä siitä, mihin suuntaan Kriminologisen kirjaston palvelukonseptia ja informaatioarkkitehtuuria on syytä kehittää.

The present master thesis focuses on the improvement of criminological library services, mainly through the concept of information architecture. This qualitative research was carried out by conducting four interviews in the field of criminal sanctions. The interviewees have used the Criminological Library services for at least fifteen years. In addition, other studies on the information architecture of libraries were used as background material in gathering data on virtual services and physical facilities. Formal and informal discussions with the stakeholders in the library gave an important contribution to this research.

The present study discusses the concept of information architecture in a comprehensive context with encompasses also the development of physical spaces as well as web pages. The present master´s thesis has adopted a significant number of ideas from service design.

In this development study, the Criminological Library information architecture has been defined, taking into account the library customership and the positioning of the library in the field of research and libraries. The interviews of the experts have been applied to support the plans, the development of the information architecture and the ideas for the future scenarios ohe Criminological Library. The knowledge base gained through research had also had a significant impact on this development study.

The expert interviews were conducted in March 2016 and they brought out six important points. The renovated library facilities were considered appropriate, spreading the information about the new books and other materials in the library is particularly important, and the acquisition of up to date data is essential. The website should be clearer and the library needs space in which the customers can work undisturbed. Periodic publications are as important as the monographs.

The results of the expert interviews are fully in line with the customer feedback as well as the feedback given by the employees of the criminal sanctions agency and by the employees and by the external users. The results confirm the ideas about the direction that the Criminological Library service concept and the information architecture should be developed.