Talotekniikan toimivuus Pirkanmaan palvelurakennuksissa : sähköinen talotekniikka

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia viiden kunnallisen palvelurakennuksen talotekniikan toimivuutta kiinteistön käyttöönottovaiheen jälkeen. Tutkimustyö on osana Tampereen ja Helsingin kaupunkien sekä alan usean yritysten tukemaa COMBI-tutkimushanketta, jossa pyritään palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien ongelmien kokonaisvaltaiseen selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Tämän tutkimuksen tuloksia kerättiin käyttäjille tehdyn nettikyselyn, huoltohenkilökunnan haastattelujen sekä kohdekäynneillä tehtyjen havaintojen ja mittausten avulla. Näiden tietojen pohjalta pyrittiin löytämään kohteiden taloteknisten ratkaisujen ongelmat käyttäjien sekä ylläpidon kannalta katsottuna.

Tulosten perusteella talotekniikan ongelmat johtuvat monesti muista tekijöistä kuin var-sinaisten laitteistojen mekaanisesta heikkoudesta. Moniin ongelmakohtiin on myös olemassa oikeat toimintamallit, joilla nämä voitaisiin välttää. Ongelmana vaikuttaisi olevan monesti se, ettei näitä osata tai haluta noudattaa. Esille nousivat esimerkiksi huolimattomasti tehdyt tai kokonaan tekemättömät käyttöönottovaiheen toimintakokeet, säädöt ja tarkistukset. Toinen yleinen ongelmakohta on sekä ylläpidon että käyttäjien liian vähillä resursseilla tehty käyttöönotto-opastus, jolloin ymmärrys kohteen suunnitellusta toimin-nasta jää liian suppeaksi. Esille nousi myös kohderyhmän erityisvaatimusten ja tilojen muunneltavuuden kartoittaminen jo suunnitteluvaiheessa. Tuloksista selvisi yhteneväisten ongelma-alueiden lisäksi useita yksittäisiä kohdekohtaisia ongelmia, joista ei suoraan voi tehdä linjaavia johtopäätöksiä, mutta jotka toimivat hyvinä varoittavina esimerkkeinä vastaaville jatkossa tehtäville ratkaisuille.

Tutkimustulosten johtopäätöksinä tuloksista tuotiin esille asioita joihin olisi hyvä panostamaa enemmän tai joita voitaisiin toteuttaa järkevämmin. Kiinteistön toimivien olosuhteiden ja elinkaarikustannuksen kannalta käyttöönottokoulutus on asia johon pitäisi pystyä varaamaan enemmän resursseja. Käyttöönottokoulutuksen kehittäminen kattavammaksi konseptiksi saattaisi olla oikein perusteltuna myös hyvä myyntivaltti yrityksen näkökulmasta. Talotekniikan optimaalisen toiminnan varmistamiseen tulisi voida varata riittävästi resursseja ja asiantuntijoita koko hankkeen ajalle sekä myös tämän jälkeiselle ylläpitovaiheelle. Tekniikan lisääntyessä myös käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitys kasvaa. Tekniikan avulla voidaan tuoda apua moniin palvelurakennusten toimiin, mutta se vaatii riittävää ymmärrystä ja yhteistyötä suunnittelijoiden sekä käyttäjien tarpeet tuntevien henkilöiden välillä.

The aim of this thesis is to research the functionality of five council buildings after introduction of the real estate. The research is part of COMBI- research project for the Finnish cities Helsinki and Tampere. Its goal is improve the energy efficiency of the building services. The study used both quantitative and qualitative methods to find the problems in housing solutions from every point of view.

The findings are many times something else than mechanical weakness. With the right approach many problems could be avoided. Another problem is too few resources in commissioning guidance, resulting in the user’s limited understanding. Another concern is the identification of the specific requirements and the adaptability of premises at the design stage. In addition there are many individual problems that cannot be drawn conclusions from but which act as warning examples.

As a result of the study several suggestions for improvements were made. Training of introduction is a main point which more resources and experts should be reserved for. Using technology can be helpful for many building services but it requires understanding and teamwork between designers, users and the people who know the user’s needs.