Rapukannat ja ravustus Päijänteellä : Kyselytutkimus osakaskunnille

Abstract

Päijänteen rapuhistoriasta, istutuksista ja saaliiden kehittymisestä on hajanaisia tietoja. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää yhteistyössä Jyväskylän luonnonva-rakeskuksen sekä Päijät-Hämeen- ja Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa puutteellisia ja ajankohtaisia tietoja Päijänteen rapukantojen tilasta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Päijänteen osakaskunnille. Kysely lähetettiin 52:lle Päijänteen järjestäytyneelle osakaskunnalle syksyllä 2015. Yhteensä 37 osakaskuntaa vastasi kyselyyn. Ajankohtaisilla kysymyksillä tiedusteltiin vuoden 2015 ravustusmääriä ja saaliita. Historiallisilla kysymyksillä mielenkiinto kohdistui erityisesti jokirapukantojen muutoksiin sekä täplä- ja jokirapujen istutustietoihin. Näiden lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten rapu-saaliit tulevat kasvamaan ja millaisia suunnitelmia osakaskunnilla on rapukantojen hoidon suhteen tulevaisuudessa. Täplärapuistutukset tehtiin pääsääntöisesti Etelä- ja Keski-Päijänteellä 1990–luvulla. Rapuja istutettiin keskimäärin 6,3 rapua/hehtaari. Pohjois-Päijänteellä istutukset tapahtuivat vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana keskiarvolla 1,4 rapua/hehtaarille. Jokirapuja saatiin saaliiksi kolmessa Pohjois-Päijänteen osakas-kunnassa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä jokirapuja tuli saaliiksi viimeisen kerran 1990-luvulla. Täplärapujen saalistason keskiarvo oli Etelä- ja Keski-Päijänteellä 7,3 ja Pohjois-Päijänteellä 2,67 rapua/merta/yö. Päijänteen täplärapukannat ovat kasvamassa tulevaisuudessa. Etelä- ja Keski-Päijänteellä täplärapuja saadaan paikoin jo erittäin hyvin. Pohjois-Päijänteellä kannat alkavat hiljalleen olla pyyntivahvoja. Suhtautumisella ja mielipiteillä vahvistuneisiin täplärapukantoihin on suuria alueellisia eroja. Lisäämällä tehokasta ja aktiivista rapujen pyyntiä voisivat osakaskunnat kasvattaa lupamyyntituloja ja vähentää mahdollisia ravuista koituvia haittoja muun muassa verkkokalastukseen.

There is only fragmentary information about history of crayfish and developement of catches in lake Päijänne. Purpose of this work was to fill in the blanks in crayfish populations in co-operation with Finland natural resource institute. Study was made as a questioning research to lake Päijänne local fishery associations. Total of 37 partners answered the questions. They were also asked to estimate the future and developement of crayfish catches and asked to tell about their plans they hold for the future in taking care of crayfish population. Population of signal crayfish in lake Päijänne is about to grow near in the future. In southern and central Päijänne catches are already quite good. In northern Päijänne-district, population begins to be strong enough for crayfish fishing. There are significant regional differences in opinions regarding signal crayfish populations. By adding and improving effective and active crayfish fishing all partners could raise their income of fishing licenses and diminish possible disad-vantages crayfish might cause, for net fishing for example.