Uuden omakotitalon sisäilma nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Hengitämme päivittäin tuhansia litroja sisäilmaa, joten sen laadulla on merkittävä vaikutus terveyteemme. Yksi nykyaikaisten energiatehokkaiden rakennusten haasteista kohdistuu sisäilman laadun ylläpitämiseen. Tutkimustietoa tarvitaan epäpuhtauksien ja niiden pitoisuuksien kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Turun ammattikorkeakoulun projektissa seurataan kahden lähes identtisen, energiatehokkaan omakotitalon olosuhteita viiden ensimmäisen käyttövuoden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kirjallisuuskatsauksen, riskikartoituksen ja lähtötasomittausten avulla toimintaohje sisäilman viisivuotisseurantaan.

Sisäilmassa on aina epäpuhtauksia, kuten hiukkasia, mikrobeja ja kaasuja, jotka ovat peräisin sekä sisätiloista että ulkoilmasta. Hyvässä sisäilmassa ei ole haitallisiksi todettuja epäpuhtauksia tai epäpuhtauksien pitoisuudet alittavat niille asetetut viitearvot. Sisäilman haitallisimmat epäpuhtaudet Suomessa ovat pienhiukkaset, radon ja bioaerosolit. Näitä voidaan hallita tehokkaimmin ilmanvaihdolla, tuloilman suodattamisella ja suosimalla vähäpäästöisiä materiaaleja.

Lähtötasomittaukset suoritettiin vuoden ikäisistä, asuttamattomista kohteista. Tulosten perusteella samankaltaisten rakennusten sisäilmassa oli eroja jo elinkaaren alkuvaiheessa. Merkittävimpänä havaintona oli muutamien kosteusvaurioon viittaavien mikrobilajien tunnistaminen etenkin toisen kohteen sisäilmasta. Pienimpien mitattujen hiukkasten määrä kasvoi illalla, mikä selittynee lähialueiden puunpoltolla sillä pienimmät hiukkaset läpäisevät kohteissa olevat suodattimet. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin matalia vuoden kestäneen huuhtoutumisjakson ansiosta.

Tulosten perusteella on tärkeää seurata säännöllisesti kohteiden sisäilman mikrobipopulaation kehittymistä. Hiukkasmittauksissa tulee huomioida erilaisten sisä- ja ulkoympäristön olosuhteiden ja toimintojen vaikutus pitoisuuksiin. Epäpuhtauksien pitoisuuksia on kuitenkin tarkasteltava rakennuksista saatavan muun mittaustiedon rinnalla. Sisäilman sisältämiin epäpuhtauksiin vaikuttavat rakenteiden eri kerrosten olosuhteet, painesuhteet sisä- ja ulkoilman välillä, rakennuksen tiiviys ja ilmanvaihtuvuus.

We spend a lot of our time at homes, schools and offices – thus, the quality of indoor air is important to our health. The goal to construct more energy-efficient buildings creates a great challenge to the achievement of a healthy indoor environment. Therefore, the quality of indoor air should be investigated comprehensively already at the beginning of the building life-cycle. The conditions of two new and almost identical detached houses with a wooden structure are monitored in a project by Turku University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to generate a framework for an indoor air 5-year follow-up with the help of literature review, risk management and starting level measurements.

Indoor air contains always pollutants such as dust, microbes and gases which are from indoor or outdoor sources. Indoor air is considered good when the concentration of pollutants is below the target levels. In Finland the most adverse health effects are related to fine particles, radon and dampness/mould. Ventilation, air filtration and the use of low emitting materials are the major tools to control exposure to air pollutants.

At the time of the measurements the houses were ca. one year old and not inhabited. Although the houses are similar, some differences between the selected exposures were already observed. Particularly, indoor microbiological flora indicated possible moisture associated mycoflora especially in the other of the studied houses. In both houses there was a significant growth of the finest measured particles in the evening, possibly explained by wood combustion in the neighborhood. The concentrations of volatile organic compounds were relatively low, likely due to long rinsing time and no housing activities.

Based on the results, regular, annual monitoring of indoor microbial flora is needed. Indoor air particle concentration should be measured in diverse indoor and outdoor circumstances. Furthermore, the monitoring of physical factors such as temperature, humidity, ventilation, pressure difference and air tightness should be linked contiguously to indoor air measurements to ensure good living conditions.