Työergonomian kehittäminen rakennustyömaalla : käsitärinä- ja melualtistus
Tuulkari, Anniina (2016)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285406
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia rakennustyöntekijöiden altistumista käsitärinälle ja melulle työmaan runkovaiheessa, tutkia nykyisten ennaltaehkäisytapojen toimivuutta sekä pohtia käytännöllisiä ennaltaehkäiseviä keinoja altistusten vähentämiseksi. Työn toimeksiantajana oli YIT Rakennus Oy.
Altistustutkimus toteutettiin mittauksin, joiden perusteella voitiin todeta, että työmaan runkovaiheessa esiintyy useita töitä, joissa Valtioneuvoston määrittämät melun ja tärinän päivittäisen määrän raja-arvot ylittyvät. Mittauksiin liittyvän kenttätutkimuksen perusteella voitiin lisäksi todeta, että sekä melu- että käsitärinäaltistuksen ennaltaehkäisyssä on työmailla puutteita, joten ne vaativat tehostusta, päivitystä sekä tarkempaa käsittelyä ja perehdytystä.
Tärinäaltistuksen havaittiin olevan työmailla vielä suhteellisen tuntematon käsite, joten sen nykyiset ennaltaehkäisytoimenpiteet ovat vähäiset. Aihetta käytiin siten läpi tarkemmin ja ennaltaehkäisytoimia voitiin miettiä uusista näkökulmista. Melualtistuksen nykyiset ennaltaehkäisytoimenpiteet todettiin itsessään toimiviksi, mutta päivitystä ja tehostusta vaativiksi. Molempien altisteiden tehokkain torjuntakeino todettiin olevan asenteiden ja perehtyneisyyden päivitys. Lisäksi työmaan työnjohdon avuksi tehtiin suunnittelua helpottavia työkaluja tärinä- ja melualtistumisen torjuntaan.
Melu ja tärinä ovat tuki- ja liikuntaelinten oireiden ohella yhdet rakennustyömaan suurimmista terveydellisistä riskeistä. Niiden ennaltaehkäisyyn keskittymällä voidaan parantaa työturvallisuutta, vähentää ammattitautikorvauksista aiheutuvia kuluja ja ennen kaikkea lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä omassa työssään. Tämä työ toimii pohjana ja apuna riskien huomioonottamisessa sekä melu- ja tärinäalistusten haittojen ennaltaehkäisyssä.
Altistustutkimus toteutettiin mittauksin, joiden perusteella voitiin todeta, että työmaan runkovaiheessa esiintyy useita töitä, joissa Valtioneuvoston määrittämät melun ja tärinän päivittäisen määrän raja-arvot ylittyvät. Mittauksiin liittyvän kenttätutkimuksen perusteella voitiin lisäksi todeta, että sekä melu- että käsitärinäaltistuksen ennaltaehkäisyssä on työmailla puutteita, joten ne vaativat tehostusta, päivitystä sekä tarkempaa käsittelyä ja perehdytystä.
Tärinäaltistuksen havaittiin olevan työmailla vielä suhteellisen tuntematon käsite, joten sen nykyiset ennaltaehkäisytoimenpiteet ovat vähäiset. Aihetta käytiin siten läpi tarkemmin ja ennaltaehkäisytoimia voitiin miettiä uusista näkökulmista. Melualtistuksen nykyiset ennaltaehkäisytoimenpiteet todettiin itsessään toimiviksi, mutta päivitystä ja tehostusta vaativiksi. Molempien altisteiden tehokkain torjuntakeino todettiin olevan asenteiden ja perehtyneisyyden päivitys. Lisäksi työmaan työnjohdon avuksi tehtiin suunnittelua helpottavia työkaluja tärinä- ja melualtistumisen torjuntaan.
Melu ja tärinä ovat tuki- ja liikuntaelinten oireiden ohella yhdet rakennustyömaan suurimmista terveydellisistä riskeistä. Niiden ennaltaehkäisyyn keskittymällä voidaan parantaa työturvallisuutta, vähentää ammattitautikorvauksista aiheutuvia kuluja ja ennen kaikkea lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä omassa työssään. Tämä työ toimii pohjana ja apuna riskien huomioonottamisessa sekä melu- ja tärinäalistusten haittojen ennaltaehkäisyssä.