Aluskasvin hyödyntäminen viljanviljelyssä

Abstract

Yksipuolinen viljely on lisääntynyt Suomessa viime vuosina, sillä monilla tiloilla viljellään pääsääntöisesti vain viljoja, mikä pitkällä aikavälillä köyhdyttää maata. Yksi vaihtoehto maan kasvukunnon parantamiseen on aluskasvien viljely. Aluskasvilla tarkoitetaan kasvia, joka kasvaa samaan aikaan tuotantokasvin kanssa, mutta jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen. Aluskasvien käytöllä on muitakin suotuisia vaikutuksia, muun muassa typen talteenotto, lannoituksen vähentäminen, eroosion esto, syystöiden ajoittaminen myöhäisemmäksi sekä rikkakasvien kasvun hillitseminen. Vuonna 2015 uudistetussa ympäristökorvauksessa on mahdollista saada korvausta aluskasvin käytöstä lohkokohtaisissa toimenpiteissä. Opinnäytetyössä on kerrottu aluskasvien viljelystä sekä viljelykokeesta vuosina 2014–2015. Tilalla kylvettiin vuonna 2014 aluskasvi heti pääkasvin kylvön jälkeen suurehkolla siemenmäärällä, joka mullattiin. Kesä oli kuiva, aluskasvi menestyi hyvin, mutta verotti pääkasvin satoa. Vuotta myöhemmin kylvettiin aluskasvi pääkasvin ollessa jo versoutumisvaiheessa, joten siemeniä ei voinut mullata. Kesä oli kylmä ja sateinen, aluskasvi ei lähtenyt lainkaan kasvuun. Syynä itämättömyyteen olivat myös myöhäinen kylvöajankohta sekä multaamattomuus. Pääkasvista saatiin satoa kuitenkin hyvin. Katetuottolaskelmista voidaan nähdä kahden täysin erilaisen vuoden tulos. Sadon määrä on taloudellisesti ratkaisevassa osassa.

One-sided crop rotation has gained popularity in Finland in the recent years – many farms tend to focus on growing one specific crop, which robs the soil of its nutrients in the long run. One alternative to enhance the soil’s ability to grow crops is utilising undersown crops in the farming process. An undersown crop is a plant that grows simultaneously with the production crops, but continues to grow even after the production crops are harvested. Utilising undersown crops has other beneficial effects as well, e.g. nitrogen fixation, the lesser need for fertilising, preventing erosion, enables more controlled scheduling of the autumn harvest and helps with controlling the growth of weeds. Due to the agri-environmental measures renewed in 2015, receiving payments to compensate for additional costs related to the growing of undersown crops is possible.

In this thesis the use of undersown crops is assessed in general as well as in practice, using data from a crop-growing experiment that took place in 2014–2015. In this test the undersown crop was sown right after the main crop, with a high amount of seeds which were then mulched. The summer was dry and the under-sown crop prospered but took its toll in the main crop’s harvest quantity. The next year the undersown crop was sown when the main crop was already in its sprouting phase, and thus the seeds could not be mulched. The summer was cold and rainy and the undersown crops did not start to grow at all. Other reasons for this were a late time of sowing and the inability to mulch the seeds. The main crop’s harvest was good regardless. This thesis also includes a calculation of marginal profit during these years. This calculation shows the results of two completely different years and that from a financial viewpoint the harvest quantity is the most critical aspect.