Kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisen ja itsemääräämisoikeuden tukeminen : Sosiaalialan työntekijöiden näkökulmia

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia, millaisia haasteita kehitysvammaiset nuoret kokevat itsenäistymis- ja aikuistumisprosessissaan, sekä sitä, miten sosiaalialan työntekijät tukevat asiakkaidensa itsenäistymistä ja itsemääräämisoikeutta vammaistyön kentällä. Opinnäytetyössäni käsittelen kehitysvammaisuuteen, itsenäistymiseen, aikuistumiseen ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä teoria-aineistoja, joita esittelen limittäin saamieni tutkimustulosten kanssa.

Toteutin opinnäytetyöni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun. Haastattelin kahdeksaa kehitysvammaisten parissa työskentelevää sosiaalialan työntekijää, joista neljä työskenteli kehitysvammaisten asumispalveluiden parissa, ja toiset neljä kehitysvammaisten päivätoiminnan ja erityiskoulutuksen parissa. Selvitin haastatteluissani, millaisia erityisiä haasteita kehitysvammaiset nuoret asiakkaat kokevat itsenäistymisprosessissaan työntekijän näkökulmasta, sekä sitä, miten työntekijät tukevat työssään kehitysvammaisten asiakkaidensa itsenäistymistä ja itsemääräämisoikeutta.

Tutkimustulosten mukaan kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisen haasteet liittyvät kotoa pois muuttamiseen, fyysisiin rajoituksiin, sosiaalisiin suhteisiin, rahankäyttöön sekä arjen taitojen hallitsemiseen. Sosiaalialan työntekijät tukevat asiakkaidensa itsenäistymistä asumispalveluissa, työ- ja koulutustoiminnassa, sekä päivätoiminnassa. Itsenäistymistä tukevat myös palveluohjaajat, muuttovalmentajat, sekä henkilökohtaiset avustajat. Käytännön työssään ammattilaiset tukevat nuorten itsenäistymistä ohjaamalla, avustamalla, neuvomalla, kannustamalla, keskustelemalla, sekä käyttämällä erilaisia menetelmiä, kuten kuvia ja apuvälineitä. Itsemääräämisoikeutta työntekijät tukevat antamalla asiakkailleen monipuolisia vaihtoehtoja mielekkään toiminnan löytämiseksi. Asiakkaat saavat itse päättää omista arjen asioistaan, kuten sisustuksestaan ja pukeutumisestaan, sekä asioista, joita heitä koskevissa palavereissa käsitellään. Nuoret saavat myös päättää, mistä asioista heidän vanhemmilleen kerrotaan, ja mitkä asiat he haluavat pitää yksityisinä.

The aim of this thesis was to study what type of challenges young people with developmental disability face in their process to become independent adults and also how the employees of the social services working in the field of developmentally handicapped support becoming independent and self-determination of their clients.

In my thesis, I will discuss theories related to developmental disability, becoming independent, maturing and self-determination together with the results I obtained. The thesis work was executed as a qualitative study. Thematic interviews were used to collect the material. I interviewed eight social services’ employees working with developmentally handicapped, four working in the accommodation services, and the other four with organized activities and special education. In my inter-views, I studied, from the point of view of the employees, what sort of challenges their clients face in their process to become independent, and also how they sup-port the independence and self-determination of their clients.

According to the results, challenges of developmentally handicapped young people becoming independent are related to moving away from home, physical limitations, social relationships, usage of money, and skills needed in everyday life. The social services’ workers support their clients’ process of becoming independent with accommodation services, work and education related operations and organized activities. Service instructors, trainers helping with moving out, and personal assistants provide additional support. In practice, the professionals support independence of the youth by guiding, aiding, giving advice, discussing, and by using methods such as images and tools. The employees support the self-determination by offering versatile options to find meaningful activities. The clients are allowed to decide about their everyday life and matters that are addressed in meetings discussing them. The youth are also allowed to decide which subjects are disclosed to their parents.