Onnettomuuskehityksen seuranta : onnettomuuskehityksen huomioiminen asiantuntijaohjauksessa

Abstract

Pelastuslaissa on säädetty pelastuslaitoksille velvoite seurata onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin havaintoja menettelytavoista, joiden avulla täytetään lainsäätäjän asettamat velvoitteet onnettomuuskehityksen seuraamisesta. Työssä selvitettiin myös menettelytapoja saattaa onnettomuuskehityksen seurannan yhteydessä havaittuja asioita osaksi rakennusvalvontaviranomaisille annettavaa asiantuntijaohjausta. Tutkimuksessa esitellään onnettomuuskehityksen seuraamisen lähtökohtia ja siinä käytettäviä aineistomateriaaleja. Tutkimusaineisto muodostui haastattelemalla kahdeksaa eri onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijaa. Haastatteluissa edustettuina olivat Sisäministeriön pelastusosasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Onnettomuustutkintakeskus, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston alaisuudessa toimineen palontutkinta 2014 -työryhmän puheenjohtaja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Työn tutkimustulokset muodostuivat menettelytavoista sekä periaatteista, joita käyttäen pelastuslaitokset seuraavat onnettomuuskehitystä sekä ryhtyvät tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Tutkimustuloksissa käsiteltiin tapoja, miten onnettomuuskehityksen seurannasta tehtyjä havaintoja huomioidaan rakennusvalvontaviranomaisille annettavassa asiantuntijaohjauksessa. Johtopäätöksiksi muodostui Sisäministeriölle, Aluehallintovirastoille ja pelastuslaitoksille osoitettuja asiakokonaisuuksia, joiden avulla onnettomuuskehityksen seurannan vaikuttavuutta voidaan kehittää. Lisäksi pelastuslaitoksille osoitettiin asiakokonaisuuksia, joilla voidaan kehittää onnettomuuskehityksen seurannan pohjalta tehtyjen havaintojen huomiointia rakennusvalvontaviranomaisille annettavassa asiantuntijaohjaksessa. Opinnäytetyön tilaajana toimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos.

The Finnish Rescue Act states that rescue departments are to monitor the development of accidents and if conclusions drawn from the monitoring require, the departments are to take measures in preventing accidents and in compiling presentations for various authorities. The aim of this thesis was to bring forth observations on the methods with which rescue departments meet the set requirements. The thesis also focused on studying how data gained from the monitoring was considered in the expert guidance of building supervision authorities. The study presents the bases of monitoring the development of accidents, as well as materials used in it. The data was collected by interviewing eight experts in accident prevention. The participants presented the Ministry of the Interior Department for Rescue Services, Regional State Administrative Agencies Southern Finland, Safety Investigation Authority, Fire Investigation 2014 - Working Group and Länsi-Uusimaa Rescue Department. The results of the thesis consisted of the policies and principles followed by rescue departments when monitoring accident development. In addition, the results also focused on the ways in which data gained from the monitoring of the development of accidents were considered in the expert guidance of building supervision authorities. As a result of the study, theme entities with which the effectiveness of monitoring accident development could be improved were formed for the Ministry of the Interior Department, Regional State Administrative Agencies as well as rescue departments. In addition, theme entities were formed for rescue departments in order for them to better consider data gained from monitoring accident development in the expert guidance of building supervision authorities. The thesis was carried out for the Länsi-Uusimaa Rescue Department.