Pienkiinteistön sähköverkko nollavian aikana ja perustilassa
Solmari, Hannu (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Solmari, Hannu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025780
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vuorokausi jaettiin viiteen sähköenergian käytön suhteen erilaiseen 3 tunnin aikajak-soon (aamu, päivä, iltapäivä, ilta ja yö). Verkon normaalin tilan selvittämistä varten tehtiin verkkoanalysaattorilla (Metrel 2070) 5 vuorokauden ja 7 tunnin mittaus. Mittauksen antamista tiedoista selvitettiin aikajaksojen keskimääräiset jännitteet, impedanssit ja virrat eri vaiheissa. Mittausten ja laskentojen perus-teella havaittiin, että impedanssit ja sähkövirrat olivat erilaiset aikajaksoissa. Pientalon sähköverkko oli myös selvästi epäsymmetrinen
Virrat, jännitteet ja tehot selvitettiin nollajohtimen irrottua. Verkolla ei ollut yhteyttä maadoituselektro-diin. Tällaisessa vikatilanteessa virrat, jännitteet ja tehot laskivat normaalitilaan verrattuna vaiheissa, joissa impedanssi oli pieni. Vaiheissa, joissa oli suuri impedanssi, virrat, jännitteet ja teho suurenivat verkon normaalitilaan verrattuna. Jännitteet ja teho nousevat niin paljon, että laitevauriot ja oikosulut mahdollistuvat. Seurauksena voi syntyä laitepaloja.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että nollavika sähköverkossa on vähän tunnettu ja vain pieni osa tutki-mukseen osallistuvista tiesi mitä nollavika tarkoittaa ja miten pitää toimia vian aikana. Suurin osa tutki-mukseen osallistuneista tiesi kuitenkin mistä sähköt saa kotona pois päältä. Ihmisten tietoa nollaviasta tulisi lisätä, koska nollavika ei kuitenkaan ole kovin harvinainen ilmiö ja siihen liittyy niin paljon vaaroja.
Nollavian tuomilta vaurioilta voi suojautua pienentämällä verkon epäsymmetrisyyttä, koska silloin jännitteet, virrat ja tehot eivät nouse niin suuriksi. Henkilövahinkojen estämiseksi kiinteistö tulisi liittää vii-dellä johdolla siirtoverkkoon. Suojamaaverkon kunto pitää olla hyvä ja maadoituselektrodin yhteydestä maapotentiaaliin pitäisi varmistua mittaamalla jatkuvuus arvot. Kuntotarkistuksien yhteydessä pitäisi keskuksen liittimet tarkistaa ja kiristää. Nollavian aikana syntyneiden verkkovikojen löytämisen varmistamiseksi pitäisi kiinteistössä suorittaa käyttöönottotarkastus, koska johtimissa on saattanut syntyä vaurioita jotka eivät ole muuten havaittavissa. Laitteet tulee myös tarkastaa aistinvaraisesti ja mittaamalla. Laitteiden kuntoa ja toimivuutta tulisi seurata pitemmän aikaa (1-2kk).
Virrat, jännitteet ja tehot selvitettiin nollajohtimen irrottua. Verkolla ei ollut yhteyttä maadoituselektro-diin. Tällaisessa vikatilanteessa virrat, jännitteet ja tehot laskivat normaalitilaan verrattuna vaiheissa, joissa impedanssi oli pieni. Vaiheissa, joissa oli suuri impedanssi, virrat, jännitteet ja teho suurenivat verkon normaalitilaan verrattuna. Jännitteet ja teho nousevat niin paljon, että laitevauriot ja oikosulut mahdollistuvat. Seurauksena voi syntyä laitepaloja.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että nollavika sähköverkossa on vähän tunnettu ja vain pieni osa tutki-mukseen osallistuvista tiesi mitä nollavika tarkoittaa ja miten pitää toimia vian aikana. Suurin osa tutki-mukseen osallistuneista tiesi kuitenkin mistä sähköt saa kotona pois päältä. Ihmisten tietoa nollaviasta tulisi lisätä, koska nollavika ei kuitenkaan ole kovin harvinainen ilmiö ja siihen liittyy niin paljon vaaroja.
Nollavian tuomilta vaurioilta voi suojautua pienentämällä verkon epäsymmetrisyyttä, koska silloin jännitteet, virrat ja tehot eivät nouse niin suuriksi. Henkilövahinkojen estämiseksi kiinteistö tulisi liittää vii-dellä johdolla siirtoverkkoon. Suojamaaverkon kunto pitää olla hyvä ja maadoituselektrodin yhteydestä maapotentiaaliin pitäisi varmistua mittaamalla jatkuvuus arvot. Kuntotarkistuksien yhteydessä pitäisi keskuksen liittimet tarkistaa ja kiristää. Nollavian aikana syntyneiden verkkovikojen löytämisen varmistamiseksi pitäisi kiinteistössä suorittaa käyttöönottotarkastus, koska johtimissa on saattanut syntyä vaurioita jotka eivät ole muuten havaittavissa. Laitteet tulee myös tarkastaa aistinvaraisesti ja mittaamalla. Laitteiden kuntoa ja toimivuutta tulisi seurata pitemmän aikaa (1-2kk).