Merivoimien fyysinen toimintakyky ja sen kehittämisen suunnitelma
Jortikka, Jukka (2016)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035947
Tiivistelmä
Tämä työelämän kehittämistyön tavoite oli laatia suunnitelma kehittämistoimenpiteiksi Meri-voimien henkilöstön fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi. Tältä pohjalta pyrittiin löytämään perustelut fyysistä toimintakykyä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Projektin pohjaksi perus-tettiin vuonna 2015 tammikuussa Merivoimien liikunta-ammattilaisista työryhmä, johon kuului kolme Merivoimien liikuntakasvatusupseeria, ylil Petteri Kari SMMEPA, ylil Ville Kima SLME-PA ja MERIVE:stä työnkokooja kaptl Jukka Jortikka sekä päällikkölääkäri kmdri Kai Parkkola. MERIV:n sotilaiden vahvuus oli 1556 henkilöä tutkimuksen alussa vuonna 2011 ja tarkastelujakson lopussa vuonna 2014 1470 sotilasta. Tutkimuksen kohdejoukkona oli MERIV:n palkatun henkilökunnan sotilaat (N=1470/2014). Tutkimus toteutettiin maalis-joulukuussa 2015. Tällöin analysoitiin SAP MILFIT-kuntotestausohjelman tiedostot/tulokset vuosilta 2011–2014. Tulokset on esitetty opinnäytetyössä. Työ on rajattu käsittelemään sotilaan toimintakyvystä vain fyysisen toimintakyvyn osuutta. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Miten Merivoimien sotilaiden fyysinen toimintakyky on kehittynyt vuosina 2011-2014?
2) Mitkä ovat olleet fyysisen toimintakyvyn kehityksen vaikutukset MERIV:ssa toimivien sotilaiden maksimaalisen hapenottokyvyn minisuoritusvaatimukseen?
3) Kuinka paljon oli sairauspoissaoloja vuonna 2014 ja oliko fyysisellä kunnolla ja painoindeksillä yhteyttä sairauspoissaoloihin?
MERIV:n fyysinen toimintakyky näyttää kehittyneen merkittävästi tarkastelujakson aikana. Saavutettujen tulosten tekijöinä ovat olleet johdon sitoutuminen, koulutetun testaajaorganisaation sekä liikuntamyönteisen ilmapiirin luonti sekä kohderyhmän tu-ki.Tutkimuksen tuloksista selvisi, että MERIV:n henkilöstön fyysisessä toimintakyvyssä hei-kompiin kuntoluokkiin kuuluvien henkilöiden määrä on pienentynyt hieman. Suoritusprosentti kuntotesteissä MERIV:ssa palvelevilla sotilailla oli 98–99.6 prosenttia. Tämän kehittämispro-jektin perusteella työryhmä suosittaa mm. heikkoon ja välttävään kuntoluokkaan (alle 2,0) jääneiden sotilaiden kuntotestausta kaksi kertaa vuodessa sekä henkilökohtaisen kuntoin-deksin (HKI) mukaan ottamista vuosittaiseen suoristusarviointiin.
Liikunta-alan haasteina ovat olleet vanhan passiivisen liikuntakulttuurin muuttaminen ja joi-denkin passiivisesti liikuntaa harrastavien esimiesten suhtautuminen. Hyvän fyysisen kunnon vaikutukset ovat kuitenkin olleet huomattavissa, lähes jokainen sotilas ymmärtää fyysisen toimintakyvyn merkityksen tehtäviensä hoidossa. Merivoimat on asettanut tiukkoja vaatimuk-sia fyysisen toimintakyvyn merkityksestä osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, meripalve-luun, hakeutumisessa vaativampaan tehtävään, koulutukseen, ylennyksiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Näillä kaikilla on ollut osaltaan suuri vaikutus MERIVE:n fyysisen toimintakyvyn kehittymiseen.
1) Miten Merivoimien sotilaiden fyysinen toimintakyky on kehittynyt vuosina 2011-2014?
2) Mitkä ovat olleet fyysisen toimintakyvyn kehityksen vaikutukset MERIV:ssa toimivien sotilaiden maksimaalisen hapenottokyvyn minisuoritusvaatimukseen?
3) Kuinka paljon oli sairauspoissaoloja vuonna 2014 ja oliko fyysisellä kunnolla ja painoindeksillä yhteyttä sairauspoissaoloihin?
MERIV:n fyysinen toimintakyky näyttää kehittyneen merkittävästi tarkastelujakson aikana. Saavutettujen tulosten tekijöinä ovat olleet johdon sitoutuminen, koulutetun testaajaorganisaation sekä liikuntamyönteisen ilmapiirin luonti sekä kohderyhmän tu-ki.Tutkimuksen tuloksista selvisi, että MERIV:n henkilöstön fyysisessä toimintakyvyssä hei-kompiin kuntoluokkiin kuuluvien henkilöiden määrä on pienentynyt hieman. Suoritusprosentti kuntotesteissä MERIV:ssa palvelevilla sotilailla oli 98–99.6 prosenttia. Tämän kehittämispro-jektin perusteella työryhmä suosittaa mm. heikkoon ja välttävään kuntoluokkaan (alle 2,0) jääneiden sotilaiden kuntotestausta kaksi kertaa vuodessa sekä henkilökohtaisen kuntoin-deksin (HKI) mukaan ottamista vuosittaiseen suoristusarviointiin.
Liikunta-alan haasteina ovat olleet vanhan passiivisen liikuntakulttuurin muuttaminen ja joi-denkin passiivisesti liikuntaa harrastavien esimiesten suhtautuminen. Hyvän fyysisen kunnon vaikutukset ovat kuitenkin olleet huomattavissa, lähes jokainen sotilas ymmärtää fyysisen toimintakyvyn merkityksen tehtäviensä hoidossa. Merivoimat on asettanut tiukkoja vaatimuk-sia fyysisen toimintakyvyn merkityksestä osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen, meripalve-luun, hakeutumisessa vaativampaan tehtävään, koulutukseen, ylennyksiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Näillä kaikilla on ollut osaltaan suuri vaikutus MERIVE:n fyysisen toimintakyvyn kehittymiseen.