Regeneratiivisen lämmöntalteenoton kosteuden siirto ja poisto asuinhuoneistoissa
Huttunen, Jyri (2016)
Huttunen, Jyri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605035968
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Heatco Finland Oy:n maahantuomien Flexit tuoteperheen ilmanvaihtokoneiden roottoreiden kosteudensiirto- ja palautuskykyjä. Koneet, joita tutkittiin, olivat UNI 2, UNI 4 ja C2. Kaikissa koneissa oli tutkittavana kondensaatioroottori, mutta vain C2-koneessa tutkittiin myös adsorptioroottoria. Oikeissa kohteissa tutkittiin UNI 2- ja UNI 4 -ilmanvaihtokoneita, simuloiduissa olosuhteissa tutkittiin C2- ja UNI 2 -ilmanvaihtokoneita.
Ilmanvaihtokoneiden roottoreiden kosteudensiirto- ja palautuskykyjä tutkittiin koneen sisälle asennettavilla TinyTag Plus 2 TGP-4500 –loggereilla, jotka mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Loggereiden asennus tapahtui magneettikiinnitteisesti ilmanvaihtokoneiden kammioihin. Joka kammioon tuli oma loggeri eli yhteensä neljä kappaletta per ilmanvaihtokone. Mittaustuloksien paikkansapitävyys varmistettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorion olosuhdekaapissa kahden muun ammattikorkeakoulun loggerin kanssa.
Mittausajanjaksojen pituudet vaihtelivat viikosta neljään viikkoon. Laboratoriomittaukset olivat viikon mittaisia. Tutkimuksissa kävi ilmi, että sorptioroottorilla on hieman suurempi kyky palauttaa kosteutta verrattuna kondensaatioroottoriin. Eniten kosteuden palautuskykyyn vaikutti ilman olotilat, mm. ulko- ja sisäilman lämpötila ja kosteus. Tuloksien perusteella on todettavissa, että sorptioroottori, jolla on hieman parempi kosteuden palautuskyky, ei yksin pysty aiheuttamaan ikkunoiden huurtumisriskiä.
Ilmanvaihtokoneiden roottoreiden kosteudensiirto- ja palautuskykyjä tutkittiin koneen sisälle asennettavilla TinyTag Plus 2 TGP-4500 –loggereilla, jotka mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Loggereiden asennus tapahtui magneettikiinnitteisesti ilmanvaihtokoneiden kammioihin. Joka kammioon tuli oma loggeri eli yhteensä neljä kappaletta per ilmanvaihtokone. Mittaustuloksien paikkansapitävyys varmistettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorion olosuhdekaapissa kahden muun ammattikorkeakoulun loggerin kanssa.
Mittausajanjaksojen pituudet vaihtelivat viikosta neljään viikkoon. Laboratoriomittaukset olivat viikon mittaisia. Tutkimuksissa kävi ilmi, että sorptioroottorilla on hieman suurempi kyky palauttaa kosteutta verrattuna kondensaatioroottoriin. Eniten kosteuden palautuskykyyn vaikutti ilman olotilat, mm. ulko- ja sisäilman lämpötila ja kosteus. Tuloksien perusteella on todettavissa, että sorptioroottori, jolla on hieman parempi kosteuden palautuskyky, ei yksin pysty aiheuttamaan ikkunoiden huurtumisriskiä.