Ikäihmisten palvelutaloissa toimivat Terhokerhot Pohjanmaalla : "Kaikkensa ois tehtävä, että se vanhuus olis semmosta elämänmakusta ja hyvää."
Mytkäniemi, Jonna (2016)
Mytkäniemi, Jonna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025864
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena on tutkia Pohjanmaan alueella palvelutaloissa toimivien Terhokerhojen vaikutuksia ikäihmisten ja koko palvelutalon arkeen. Tutkin, miten palvelutalossa toimiva Terhokerho edistää siellä asuvien ikäihmisten hyvää elämää. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksessani on mukana neljä palvelutaloa. Olen haastatellut kustakin neljästä palvelutalosta yhtä henkilökunnan edustajaa ja analysoinut kertynyttä litteroitua aineistoa sisällönanalyysin avulla.
Koko Suomi leikkii –hankkeen Terhokerho on sukupolvien kohtaamispaikka, jonne ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Siellä leikitään, pelataan ja tarinoidaan, mutta tärkeintä on kiireetön yhdessä olo. Sukupolven käsite opinnäytetyössäni tarkoittaa siis eri-ikäisiä ihmisiä, ei vain perhesukupolvea. Sukupolvien kohtaaminen ei ole enää itsestään selvää isovanhempien ja lasten asuessa eri paikkakunnilla. Kaikilla ihmisillä isovanhempia tai lapsia ja lastenlapsia ei ole, joten sukupolvien välinen kuilu voi kasvaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että Terhokerho on koettu hyvin mielekkäänä toimintana palvelutaloissa. Toimintakyvystään riippumatta ikäihmiset ovat voineet osallistua Terhokerhoon ja nauttia lasten tuomasta ilosta. Terhokerhon toimiminen palvelutalossa ei ole vaatinut lisäresursseja palvelutalolta eivätkä henkilökunnan työtunnit ole lisääntyneet. Tutkimustulosten mukaan palvelutalojen henkilökunta pitää sukupolvitoimintaa tärkeänä toimintamuotona, jossa perinteet, historian tuntemus ja ikäihmisten tuoma elämänviisaus voivat siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Ikäihmisten arjen näkökulmasta toiminta on merkityksellistä, kun ikäihmiset voivat kokea toiminnan ja lasten kautta, miten elämä jatkuu.
Koko Suomi leikkii –hankkeen Terhokerho on sukupolvien kohtaamispaikka, jonne ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Siellä leikitään, pelataan ja tarinoidaan, mutta tärkeintä on kiireetön yhdessä olo. Sukupolven käsite opinnäytetyössäni tarkoittaa siis eri-ikäisiä ihmisiä, ei vain perhesukupolvea. Sukupolvien kohtaaminen ei ole enää itsestään selvää isovanhempien ja lasten asuessa eri paikkakunnilla. Kaikilla ihmisillä isovanhempia tai lapsia ja lastenlapsia ei ole, joten sukupolvien välinen kuilu voi kasvaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että Terhokerho on koettu hyvin mielekkäänä toimintana palvelutaloissa. Toimintakyvystään riippumatta ikäihmiset ovat voineet osallistua Terhokerhoon ja nauttia lasten tuomasta ilosta. Terhokerhon toimiminen palvelutalossa ei ole vaatinut lisäresursseja palvelutalolta eivätkä henkilökunnan työtunnit ole lisääntyneet. Tutkimustulosten mukaan palvelutalojen henkilökunta pitää sukupolvitoimintaa tärkeänä toimintamuotona, jossa perinteet, historian tuntemus ja ikäihmisten tuoma elämänviisaus voivat siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Ikäihmisten arjen näkökulmasta toiminta on merkityksellistä, kun ikäihmiset voivat kokea toiminnan ja lasten kautta, miten elämä jatkuu.