Rakenteiden ja taloteknisten ratkaisujen vaikutus pientalon E-lukuun ja ostoenergiantarpeeseen
Romo, Janne (2016)
Romo, Janne
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046156
Tiivistelmä
Vuodesta 2012 alkaen uudisrakennusten kokonaisenergiankulutukselle, E-luvulle, on annettu suurimmat sallitut arvot, jotka uudisrakennuksen tulee alittaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia rakenteiden ja taloteknisten ratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun ja ostoenergiantarpeeseen. Tutkittavia tekijöitä olivat rakennusvaipan rakenteet, rakennusvaipan ilmanvuotoluku, lämmitysenergian tuottotapa, lämmitysjärjestelmän mitoituslämpötilat, lämmöntalteenottojärjestelmän vuosihyötysuhde, ilmanvaihdon SFP-luku, mahdollinen aurinkosähkö tai -lämpö ja mahdollinen ilma-ilmalämpöpumppu.
Opinnäytetyössä tutkittiin esimerkkikohteen avulla pientalon E-lukua. Rakennus mallinnettiin IDA ICE -simulointiohjelmalla, jonka avulla tutkittiin E-lukua erilaisilla rakenteilla ja taloteknisillä ratkaisuilla. Opinnäytetyössä on selvitetty yksittäisten tekijöiden vaikutusta sekä useiden tekijöiden yhteisvaikutusta E-lukuun.
Tässä kohteessa rakenteista suurimmat vaikutukset ovat ulkoseinien, ikkunoiden lämmönläpäisykertoimilla ja rakennuksen ilmanvuotoluvulla, mikäli ilmanvuotolukua ei mitata. Taloteknisistä ratkaisuista suurimmat vaikutukset ovat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton energiatehokkuudella ja lämmöntuottojärjestelmällä. Uusiutuvalla omavaraisenergialla E-lukua on mahdollista pienentää paljon.
Yksittäisillä muutoksilla voidaan saada huomattavia muutoksia pientalon E-lukuun, mutta jos halutaan saada pientalo energiatehokkuusluokkaan B, täytyy sekä rakenteiden että taloteknisten ratkaisujen olla energiatehokkaita. Energiatehokkuusluokkaan A ei ole mahdollista päästä käyttämättä uusiutuvaa omavaraisenergiaa.
Energiatehokkuuden vaatimusten muuttuminen E-lukuvaatimukseksi mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen kustannustehokkaasti. E-luku voidaan saada halutun suuruiseksi monilla eri tavoilla, jolloin on mahdollista valita kussakin kohteessa halvimmat mahdolliset tavat pienentää E-lukua. Jokainen kohde on yksilöllinen, mutta tämän opinnäytetyön avulla on mahdollista saada suuntaa-antavia tuloksia eri ratkaisuille.
Opinnäytetyössä tutkittiin esimerkkikohteen avulla pientalon E-lukua. Rakennus mallinnettiin IDA ICE -simulointiohjelmalla, jonka avulla tutkittiin E-lukua erilaisilla rakenteilla ja taloteknisillä ratkaisuilla. Opinnäytetyössä on selvitetty yksittäisten tekijöiden vaikutusta sekä useiden tekijöiden yhteisvaikutusta E-lukuun.
Tässä kohteessa rakenteista suurimmat vaikutukset ovat ulkoseinien, ikkunoiden lämmönläpäisykertoimilla ja rakennuksen ilmanvuotoluvulla, mikäli ilmanvuotolukua ei mitata. Taloteknisistä ratkaisuista suurimmat vaikutukset ovat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton energiatehokkuudella ja lämmöntuottojärjestelmällä. Uusiutuvalla omavaraisenergialla E-lukua on mahdollista pienentää paljon.
Yksittäisillä muutoksilla voidaan saada huomattavia muutoksia pientalon E-lukuun, mutta jos halutaan saada pientalo energiatehokkuusluokkaan B, täytyy sekä rakenteiden että taloteknisten ratkaisujen olla energiatehokkaita. Energiatehokkuusluokkaan A ei ole mahdollista päästä käyttämättä uusiutuvaa omavaraisenergiaa.
Energiatehokkuuden vaatimusten muuttuminen E-lukuvaatimukseksi mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen kustannustehokkaasti. E-luku voidaan saada halutun suuruiseksi monilla eri tavoilla, jolloin on mahdollista valita kussakin kohteessa halvimmat mahdolliset tavat pienentää E-lukua. Jokainen kohde on yksilöllinen, mutta tämän opinnäytetyön avulla on mahdollista saada suuntaa-antavia tuloksia eri ratkaisuille.