Peruselintoimintojen seurantataidot ikääntyneiden potilaiden hoidossa

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalveluille ja sen tarkoituksena oli selvittää, miten Tampereen kaupungin sairaaloiden yleis-geriatristen osastojen hoitohenkilökunta koki osaavansa seurata ikääntyneiden potilaiden peruselintoimintoja ja reagoida niihin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitajien kokemuksista peruselintoimintojen seurantaan liittyen sekä selvittää, kokivatko hoitajat tarvitsevansa lisäkoulutusta peruselintoimintojen seurannassa. Työ oli menetelmältään kvantitatiivinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin ikääntymistä, peruselintoimintoja ja niiden seurantaa, ikääntymisen vaikutusta peruselintoimintoihin ja ikääntyneiden monisairautta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Strukturoitujen kysymysten tulokset analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics -ohjelmaa ja avoimien kysymysten tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset on esitetty frekvensseinä ja prosentteina sekä sanallisesti. Työn tuloksissa ei julkaistu kyselyyn osallistuneita osastoja.

Tulosten mukaan hoitajat kokivat seuraavansa peruselintoimintoja mielestään riittävästi sekä osaavansa arvioida melko hyvin, kuinka usein niitä tulisi mitata. Lähes jokainen vastanneista koki hallitsevansa eri peruselintoimintojen mittaamisen hyvin. Hengitystaajuuden ja tajunnantason seurannassa oli vastaajien kesken havaittavissa enemmän hajontaa. Suurin osa hoitajista tiesi, miten tulee toimia, jos mittaustulokset ovat poikkeavia. Tuloksista ilmeni, että peruselintoimintojen seurantaa edesauttoivat muun muassa onnistunut organisointi ja henkilökunnan ammattitaito. Seurantaa vaikeuttavia tekijöitä olivat muun muassa potilaan vointi ja käyttäytyminen, kiire ja välineiden puuttuminen. Tulokset osoittivat, että hoitajat olivat saaneet riittävästi koulutusta peruselintoimintojen seurantaan, mutta lisäkoulutuksen tarpeellisuus jakoi mielipiteitä.

Peruselintoimintojen seuranta tulisi suorittaa ammattitaitoisesti ja systemaattisesti. Seurannassa tulee käyttää mittareiden lisäksi muitakin havainnointimenetelmiä. Yksilövastuinen hoitotyö, yhteiset käytännöt ja riittävät resurssit, kuten aika ja välineistö, mahdollistaisivat ja kannustaisivat asianmukaiseen seurantaan. Peruselintoimintojen seurantaa voitaisiin kehittää ottamalla käyttöön seurantaa helpottava ja selkeyttävä pisteytysjärjestelmä, kuten NEWS-pisteytys.

The objective of this thesis was to collect information on how the nursing staffs of Tampere city's hospitals experience their monitoring skills when observing aged patients' vital signs. The aim was also to find out if the nursing staffs needed more monitoring skills training.

The study was quantitative in nature. The data were collected through an electronic form that contained structured and open questions. The data were analyzed using IBM SPSS Statistics software.

The findings indicated that the nurses know how to observe vital signs and how often to measure those. As a conclusion assessing respiratory rate and the level of consciousness were found more difficult than other vital signs. Good organizing and staff's professional skills helped observation. A patient's condition, rush and lack of equipment complicated observation.

Taking for example National Early Warning Score in to use could improve systematic and professional monitoring. It is important to focus more on primary nursing, common procedures and to have adequate resources such as time and equipment.