Lapsen masennuksen tunnistaminen, terapiat ja lääkehoito- Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Männikkö, Venla (2016)
Männikkö, Venla
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046266
Tiivistelmä
LAPSEN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN, TERAPIAT JA LÄÄKEHOITO- KUVAILEVA KIRJALLISUUSKATSAUS
Männikkö, Venla
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Toukokuu 2016
Ohjaaja: Olli, Seija
Sivumäärä: 64
Liitteitä: 4
Asiasanat: lapsi, masennus, tunnistaminen, psykoterapia, lääkehoito
____________________________________________________________________
Lapsen masennus on vakava ongelma, joka uhkaa lapsen normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Hoitamattomana se voi kroonistua ja aiheuttaa lapsen varttuessa syrjäytymistä, koulupudokkuutta, päihteiden käyttöä ja itsetuhoisuutta. Lapsen masennuksen tunnistaminen on vaikeaa ja se jääkin usein tunnistamatta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuden avulla miten lapsen masennus tunnistetaan, mitä terapioita ja millaista lääkehoitoa lapsen masennuksen hoidossa on käytetty. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.
Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston haku suoritettiin keväällä 2015 Ebsco, Pubmed ja Medic tietokannoista. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisään- ja ulosottokriteerejä. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen lähdeaineisto koostui yhteensä kymmenestä julkaisusta. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä ja niistä koottiin taulukot.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset korostivat varhaisten oireiden tunnistamista ja niihin puuttumista. Tyypillisiä oireita ovat ärtyneisyys, käytösongelmat, sosiaalisista tilanteista vetäytyminen, somaattiset oireet, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä sekä levottomuus ja ahdistuneisuus. Tunnistamisessa hyödynnetään oirekuvan kartoitusta, diagnostisia kriteereitä ja arviointimittareita. Tutkimusnäyttöä on runsaasti kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta sekä interpersoonallisesta psykoterapiasta, joita suositellaan kahdeksasta ikävuodesta alkaen. Pienille lapsille sopivista terapiamuodoista on tutkimusnäyttöä niukasti ja hoitona suositaan perheeseen ja vanhempi-lapsi suhteeseen kohdistuvia interventioita. Lääkehoidon osalta runsaasti tutkittuja antidepressantteja ovat SSRI-lääkkeet. Antidepressanttien käyttö lapsen masennuksen hoidossa on rajoitettua niiden ongelmallisen haitta/hyöty-suhteen vuoksi.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimustyötä lapsille sopivien ja tehokkaiden hoitomuotojen kehittämiseen. Tunnistamisen avuksi voisi kehittää arviointimittareita, joita voisivat käyttää sekä terveydenhuollon ammattilaiset, että kouluhenkilökunta varhaisen masennuksen tunnistamisen apuna osana ennaltaehkäisevää työtä.
Männikkö, Venla
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma
Toukokuu 2016
Ohjaaja: Olli, Seija
Sivumäärä: 64
Liitteitä: 4
Asiasanat: lapsi, masennus, tunnistaminen, psykoterapia, lääkehoito
____________________________________________________________________
Lapsen masennus on vakava ongelma, joka uhkaa lapsen normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Hoitamattomana se voi kroonistua ja aiheuttaa lapsen varttuessa syrjäytymistä, koulupudokkuutta, päihteiden käyttöä ja itsetuhoisuutta. Lapsen masennuksen tunnistaminen on vaikeaa ja se jääkin usein tunnistamatta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuden avulla miten lapsen masennus tunnistetaan, mitä terapioita ja millaista lääkehoitoa lapsen masennuksen hoidossa on käytetty. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa.
Kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston haku suoritettiin keväällä 2015 Ebsco, Pubmed ja Medic tietokannoista. Lähdeaineiston valinnassa käytettiin sisään- ja ulosottokriteerejä. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen lähdeaineisto koostui yhteensä kymmenestä julkaisusta. Julkaisut analysoitiin sisällönanalyysillä ja niistä koottiin taulukot.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset korostivat varhaisten oireiden tunnistamista ja niihin puuttumista. Tyypillisiä oireita ovat ärtyneisyys, käytösongelmat, sosiaalisista tilanteista vetäytyminen, somaattiset oireet, joille ei löydy lääketieteellistä selitystä sekä levottomuus ja ahdistuneisuus. Tunnistamisessa hyödynnetään oirekuvan kartoitusta, diagnostisia kriteereitä ja arviointimittareita. Tutkimusnäyttöä on runsaasti kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta sekä interpersoonallisesta psykoterapiasta, joita suositellaan kahdeksasta ikävuodesta alkaen. Pienille lapsille sopivista terapiamuodoista on tutkimusnäyttöä niukasti ja hoitona suositaan perheeseen ja vanhempi-lapsi suhteeseen kohdistuvia interventioita. Lääkehoidon osalta runsaasti tutkittuja antidepressantteja ovat SSRI-lääkkeet. Antidepressanttien käyttö lapsen masennuksen hoidossa on rajoitettua niiden ongelmallisen haitta/hyöty-suhteen vuoksi.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimustyötä lapsille sopivien ja tehokkaiden hoitomuotojen kehittämiseen. Tunnistamisen avuksi voisi kehittää arviointimittareita, joita voisivat käyttää sekä terveydenhuollon ammattilaiset, että kouluhenkilökunta varhaisen masennuksen tunnistamisen apuna osana ennaltaehkäisevää työtä.